sunnuntai 30. elokuuta 2015

RÄSYMATTORAKKAUTTA

Heissan! Sunnuntaista on näköjään tullu mulle blogipäivä. Meinasin suosiolla siirtää seuraavan postauksen vasta tulevalle viikolle, mutta tuli ihan kamala hinku kirjottaa teille ees jotaki. Mulla on siis kolme päivää koulua takana, ja voi että mie olen ollu ihan rättipoikki, ko kaikki on niin uutta ja jännää. Luulin tosiaan, että meillä olis ollu nyt viikonloppuna semmonen sosionomien leiri, mutta se onki vasta huomenna. Onneksi, niin sai kerätä viikonlopun voimia. Varsinki nyt, ko mulle pukkasi päälle vielä ihan järkyttävän flunssan. Kai seki kuuluu aina koulun alotukseen. Mutta ikinä ei ole niin kipeä ja väsyny etteikö jaksais käyä Ikeassa! Eli kävinpä siellä eilen bussilla huristelemassa ja taas kummallisesti tarttu kaikennäköstä pientä krääsää matkaan. Tarpeellista tietenki. Mutta mie kannatan jatkuvaa sisustamista, joten aina on tillaa uusille jutuille.

Nyt sitten siihen värkkäilyyn. Toteutin tämän värkkäilyn jo aikasemmin kesällä Pellossa, mutta nyt sitten sain vasta kuvattua lopputuloksen. Muutenki tämmönen helppo ja nopea ohje on kiva kirjottaa tämmösenä päivänä, ko aivot käy hittaalla ja aivastuksia tullee se sata kymmeneen minuuttiin. Heh! Tämän päivän värkkäily on siis aika yksinkertanen toteuttaa, ja sen voi mahollisesti koota jo kotoa löytyvistä tarvikkeista. Tännään mie siis esittelen teille, minkälaisen lattia-/sohvatyynyn mie tein räsymatosta. Koska muutama vuosi sitten räsymatot vei minut aivan mennessään, niin tämä tyyny soppii minun kotia ko nenä päähän. En varmastikaan ole ensmäinen enkä viiminen, joka tämän idean esittellee, mutta tästä vinkkiä semmosille, joille se ei ole sattunu silmään aiemmin! Tai muistutus niille, jotka on tähän ideaan törmänny, mutta se on jääny unholaan. :)

Tyynyn tekemisseen tarttet:
- räsymaton
- vanhoja tyynyjä
- vanhoja tyynynpäällisiä
- ison neulan ja paksumpaa lankaa (esim. kalalankaa)


Tarkotuksena on siis täyttää matto vanhoilla tyynyillä ja ommella se kiinni. Näinki simppeli homma! Mie löysin tähän tarkotukseen herkullisen värisen räsymaton Ruottin puolelta yhestä kaupasta. Enkä muistaakseni maksanu siitä ko 7-8 €! Eli ei paha. Tietenki tähän voi käyttää vanhoja räsymattojaki, jos löytyy semmonen sopivan kokonen ja ehjä. Se vain tietenki kannattaa pestä ennen käyttöä. Nykyään vaikka mistä kaupasta löytää nuita pieniä räsymattoja edulliseen hintaan, mutta tietenki vanhalla räsymatolla on ihan oma tarinansa. :) Tämä minun matto on kooltaan noin 130cm x 60cm.


Roope toimi tämän värkkäilyn laadunvalvojana.
Tähän tarkotukseen käy oikein hyvin täytteeksi vanhat tyynyt, jotka on menny semmosiksi muodottomiksi ja muhkuraisiksi. Ko laittaa niitä vain tarpeeks monta maton sisälle, niin ne ajjaa täytteen asian oikein hyvin! Mie laitoin tähän sisälle neljä tyynyä. Helpottaan vähän hommaa, käytin tähän kans kaks vanhaa tyynynpäällistä. Eli laitoin yhen tyynynpäällisen sisälle kaks tyynyä niin, että saatiin kaks isompaa tyynyä. Ko tekkee tällä tekniikalla, niin ei tarvi erikseen alkaa ompelleen semmosta vuoripäällistä niille sisätyynyille.



Sitten mie otin sen maton, laitoin sen kaksin kerroin ja ompelin ne pitkät sivut kalalangalla kiinni. Ko molemmat sivut on ommeltu, niin kääntää sen "mattopussin" ympäri eli niin, että ne saumat jää sinne sisäpuolelle. Alla olevista kuvista näkkee vähän, minkälaista ompelutekniikkaa mie käytin.



Matto ommeltuna kiinni pitkiltä sivuilta ja käännettynä ympäri.
Sen jälkeen ne kaks tyynypussukkaa laitetaan sitte tuonne sisälle mahollisimman tasasesti ja ommellaan tuo aukinainen sivu kiinni. Mie ompelin sen sillai, että nuo maton hapsut jäi koristeeksi roikkuun, koska minusta ne on ihan hauska lisä tuossa tyynyssä. Sen voipii kuitenki ommella sillaiki kiinni, että käännäyttää ne hapsut tuonne sisäpuolelle ja ompelee sen reunan kiinni. Niitä ei kannata kuitenkaan leikata pois, ettei se matto lähe purkaantuun. Tämän pystyy varmaan kyllä ompeleen esim. saumurillaki kassaan, mutta en sitten tiä miten neulat kestää.. Sen takia itte ompelin käsin ja kalalangalla, koska se on kestävää. Yks vaihtoehtohan on laittaa tähän vetoketjuki, jos haluaa päästä välttämättä vielä joskus käsiksi niihin sisätyynyihin. Mie en sitä nähny niin tarpeelliseksi, ko tuon kalalangan saa kyllä helposti purettua pois ja ommeltua uuesti, ei nimittäin ollu kovin monen minuutin homma. Ja olen vähän heikkohermonen ompeleen vetoketjuja... :D


Ja valmista tuli, tyyny on valmis käyttöön! Mulla tämä räsymattotyyny on ollu pääasiassa käytössä sohvalla, koska mulla ei ole sohvassa käsinojia, niin se on vähän niinkö ajanu käsinojan asian. Ja tuo minun räsymatto on niin pehmonen, että vahinkopäikkäritki maistuu oikein hyvin. Tämä tyyny on vähän semmonen joka paikan -tyyny, tosi monipuolinen kyllä olohuoneessa. Voi käyttää niin sohvalla, ko lattiallaki. :)




Mulla on täällä kotona nyt aika paljon kaikkia neutraaleja sävyjä, varsinki huonekaluissa, niin tämä kyllä tuopii ihanasti vähän väriä tänne! Räsymattotyynyilla varmasti sais ihanan löhönurkkauksen vähän isompaan kotiinki. Ko vain jaksaa isommasta matosta tehhä tämmösen, niin se ajjaa kyllä täyellisesti säkkituolin tehtävän. Siihen varmasti onnistuu tyynyjen sijasta laittaa niitä säkkituolirakeita, vaikka jostaki vanhasta säkkituolista, jos ei raski uusia ostaa. Painavahan siitä tullee, ko se matto painaa tosi paljon, mutta kestävä ainaki! Ja ihana. En tiä mikä nuissa räsymatoissa niin vettää puoleensa. Onneksi mulla on nyt tämä "minisäkkituoli" täällä silmänruokana sen aikaa, ko saan joskus semmosen isomman tehtyä. Pittää vain löytää ensin se täyellinen matto... Mutta siinä jolleki muulle inspistä, mie jään vielä toistaseks haaveileen siitä. :)

Plus pikkuvinkki semmosille joilla on lemmikkejä! Varmasti esimerkiksi koirat tykkää loikoilla tämmösen jättityynyn päällä. Eli jos siis on miettiny, että mistä sitä tekis koiralle oman pedin, niin miksipä ei räsymatosta ja tyynyistä. Varmasti kestävä ja mielusa alusta nukkua!



Mie alan nyt löhöileen minun räsymattotyynyllä teekupin kans parannellen tätä flunssaa, että jaksaa huomenna lähteä skarppina kohti Naantalia leireilemään! Elokuun viimisiä päiviä viiään ja tunnelmallinen syksy on jo kovvaa vauhtia tulossa. Luvassa onki jotaki tunnelmallista värkkäilyä, katotaanpa saisinko sen värkättyä vaikka jo seuraavaan postaukseen. :) Kivvaa tulevaa viikkoa ja muistakaa ottaa pieniä lepohetkiä välillä, vaikka sitten sen räsymattotyynyn kans!

Terkuin, Sanna

sunnuntai 23. elokuuta 2015

KIRPPISLÖYDÖN TUUNAUSTA

Ihanaa sunnuntaita! Nyt sitä sitten ihan virallisesti ollaan turkulaisia, iiks. Onhan tämä aika jännittävvää, etenki vähän kutkuttellee tuo tuleva eka koulupäivä. JA varsinki se, että miten mie ikinä opin kulkeen eksymättä tässä kaupungissa. Voin sanoa, että nyt olen kyllä omalla mittapuulla toellaki hypänny tuntemattomaan. Onneks mie tykkään uusista tuulista, vaikka ne aina vähän jännittää ja pelottaaki! Parin päivän muuttorumba imasi niin kaikki mehut, että nyt on hyvä aika näpytellä uutta postausta ja esitellä teile, mitä mie tehin minun kirppislöydölle. :)

Mie siis heinäkuussa löysin Seinäjoelta Lakeuden shoppikselta täysin toimivan vanhan pöytälampun, jolla oli hintaa 4€. Ei paha minun mielestä! Olin vähän niinkö ettiskelly semmosta pöytälamppua, minkä voisin tuunata, jos semmonen sattuu tulleen vastaan. No tuolla se sattu tosiaan silmään ja vielä edullisesti! Ja mikä parasta, se oli vaalean sävynen, joten se sopi paremmin ko hyvin tuunattavaksi. Sen verta vielä, että Lakeuden shoppis on siis aika iso kirppis Seinäjoella, ja voin kyllä suositella! Palvelu oli oikein mukavaa ja se on semmonen tavarahamstraajan paratiisi. Sieltä siis ihan varmasti tarttuu joka kerta jotaki krääsää matkaan, niin mulle on ainaki käyny... :) Astioita ja sisustuskrääsää joka lähtöön!

Tarkotuksena mulla oli siis antaa täysin uus ulkokuori tälle pöytälampulle, vaikka ihan nätti se oli tuommosena beigenäki. Mutta itte tykkään ehkä enemmän vähän näyttävämmästä ja värikkäämmästä! Tässä värkkäyksessä pöytälamppu saa uuen "varjostinkankaan" ja uuen värin varteen.

Värkkäystarvikkeet:
- havillinen pöytälamppu, jossa kankainen lampunvarjostin
- ommaa silmää miellyttäviä servettejä
- kalustemaalia
- liimaa (ja vettä)
- joku havillinen pieni astia
- kaks pensseliä: pehmeämpi sivellin ja sitten maalauspensseli
- sakset
- suojamuovia, koska on vähän sotkusta touhua!


Ensmäisenä lähin hakkeen varjostimelle uutta ilmettä. Päällystin siis tuon lampunvarjostimen uuesti serveteillä käyttäen niin sanottua decoupage-tekniikkaa. Eli vanhalle pinnalle kiinnitetään uus pinta liimaamalla ja sen jälkeen pinnottamalla vielä se uus pinta. Tähän tarkotukseen on olemassa ihan decoupage-lakkaa, joka on varmasti kestävämpi vaihtoehto, mutta ilmeisesti myös vähän hintavampi. Mie käytin sen lakan sijasta ihan vain liimavesi seosta. Etin kaupasta kivoja servettejä, jotka miellytti silmää, ja jotka aattelin, että sopis minun sisustukseen. Löysinki tuommosia kivoja sinikukkasia ripauksella vaaleanpunasta. Nämä oli Havin servettimallistosta ja makso sen pari euroa. Tämän varjostimen päällystykseen meni kolme isoa servettiä, eli ei montaa. Mutta onneks nuin kivoja servettejä käyttää mielellään sitte ihan kattauksessaki! Seki piti vielä mainita, että kannattaa valita joku mahollisimman vaalean värinen (ja tietenki yksvärinen) lampunvarjostin minkä tuunaa, koska servetti ei ole mitenkään paksua paperia, joten sen läpi kuultaa todennäkösesti jonku verran se, mitä sinne alle jää.


Ja nyt päästään sitten ihan siihen tekemisen makkuun! Elikäs servetit, pehmeä sivellin, liima, havillinen purkki ja sakset esille. Ekana vaiheena kannattaa leikata nuo "nypyräiset" reunat servetistä pois, jos ei halua että se kohta servetistä tullee siihen lampunvarjostimmeen. Eli semmonen L-muotonen palanen lähtee siis pois. Alta löytyy esimerkkikuvat mitä tarkotan! Ja tarkkasilmäsimmät voi huomata tuolla myöhemmin tulevissa kuvissa, että mie en hoksannu tätä vaihetta tehä ekaan servettiin. Ja voin sanoa, että oli vähän haastava leikata nuo nypyläreunat irti, ko servetti oli jo kiinnitetty. Mutta niinkö olen jo aiemminki todennu, niin tekemällä oppii. ;)



Ja sittenkö on reunat leikattu, niin avataan se servetti ja irrotetaan se toinen kerros siitä pois. Ylleensä serveteissä siis on tämä kuvioitu kerros ja sitten toinen yksvärinen kerros. Tämä toisen kerroksen irrotusta suosittelen sen takia, ko sittenkö tätä servettiä alkaa liimaan, niin ne kerrokset lähtee liikkeelle, ja se servetti lähtee helposti myttääntyyn, repeileen, irtoileen, yms... Eli alempi yksvärinen kerros pois kokonaan!


Sen jälkeen kannattaa vähän mallailla sitä servettiä siihen varjostimeen, että miten päin sen kuvion siihen haluaa. Ja tosiaan kannattaa irrottaa se varjostin siitä jalasta/lampusta. Ko kaikki edeltävät vaiheet on tehty, niin sitten voi tehä siihen purkkiin (esim. pakasterasiaan) sen liimavesi seoksen. Mie käytin tässä ihan tavallista askarteluliimaa. Erikeepperiki käy oikein hyvin! Kunhan se on semmosta juoksevaa vesiliukosta liimaa. Ja tietenki kannattaa seki tarkistaa, että purkissa mainitaan liiman olevan kuivuttuaan väritöntä. Mie laitoin seokseen noin 0,5 dl liimaa ja 0,5 dl vettä, sen jälkeen sekotin hyvin. Siitä pitäs tulla semmosta aika vesimäistä, koska se ei saa olla liian paksua. Helpottaa huomattavasti servetin kiinnittämistä, ko se seos on mahollisimman ohutta. Ohje liimavesi seokseen siis on: yks osa liimaa ja yks osa vettä.




Sitten vain kiinnittään! Ekana levitettään vähän liimavettä parin sentin levyselle alueelle varjostimmeen koko pittuueelta, että se servetti saa vähän tarttumapintaa siihen varjostimmeen. Sitten aletaan yhestä kohasta servetin päältä varovasti siveleen sitä liimavettä, niin että se alue pikku hiljaa suurenee ja suurenee, ja lopulta se koko servetti on kiinnitetty. Sen takia sinne servetin alle ei tarvi laittaa liimavettä ko vain kaitaselle alueelle, koska servetti on niin ohut, että sitä liimavettä pääsee kyllä sen läpi siitä päältäki. Jos sitä laittas eka varjostimmeen ja sitten vielä lilluttais sen servetin päältäki, niin se on aika väistämätöntä, että se servetti lähtee menneen rikki, koska se mennee liian kosteaksi ja lähtee mössääntyyn. Pehmeä sivellin on ihan ehoton tässä!! Koska sitä liimavettä pittää tosi varovasti levittää. Se servetti on niin valitettavan haurasta ko se kastuu.



Servetti kiinnitettynä yhdestä kohdasta alle laitetulla liimavedellä.

Sitten lähetään vain valelemaan servetin päältä tasaisesti suurentaen aluetta koko ajan.

En suosittele siveleen sitä servettiä sieltä täältä, vaan suurentakaa tuota yhtä aluetta tasasesti, koska siten välttyy suurimmilta rypyiltä, ilmakuplilta ja repeämiltä. Mulla ainaki muuten asettu tämä servetti sillälaila, että se toinen reuna ei ollu suora, niin leikkasin sen sitten suoraksi vähän ennenkö olin liimannu koko servetin. Muistakaa varovasti, ettei repeä!!



Yhtä kohtaa ei kannata jäähä jauhattaan sillä liimaveellä liian pitkäksi aikaa, koska sitten käy niinkö mulle ja se repeää. Hätä ei kuitenkaan ole kamala, koska sen saa korjattua ihan suht sievästi, ko varovasti taputtellee sen sillä siveltimellä paikalleen. Se kuvio saattaa vain vähän kärsiä.

Revenny kohta.

Revenny kohta korjattuna.
Sitten teillä varmasti jäi niitä ylimääräsiä kaistaleita repsottaan sinne varjostimen ylä- ja alapuolelleki, niin ne vain käännetään sinne varjostimen sisäpuolelle ja leikataan ylimääräset pois. Mie jätin ehkä puolensentin verran sitä sinne sisäpuolelle ja kiinnitin senki sillä liimaveellä.



Sitten toinen servetti kiinnitettään ihan samalla systeemillä: nypyläreunat pois, toinen kerros servetistä pois ja mallaillaan oikealle kohalle. Saumakohta kannattaa laittaa kohikkain just eikä melkein, koska jos se mennee vähän päällekkäin, niin se näkkyy tummempana viivana, ko laittaa valon päälle, ko varjostin on valmis. Mie laitoin ekan servetin sauman viereen vähän liimavettä siihen varjostimen omalle kankaalle ja sitten kiinnitin sen toisen servetin varovasti siihen. Siitä sitten taas lähin pikkuhiljaa valeleen sitä servettiä sillä liimaveellä. Sitten se toinen reuna leikataan suoraksi niinkö ekassaki servetissä, ja ylä- ja alareuna käännettään varjostimen sisäpuolelle.



Ja suosittelen tosiaan semmosia servettejä, joissa on joku yks iso kuva keskellä tai sitten tosi tiheää kuviota koko servetti täynnä, koska sillon ne saa parhaiten aseteltua tuohon päälle sen kuvion kannalta. Minua ei ainakaan haittaa vaikka tuo minun kuvio ei ole jatkuva saumakohista, koska sitä ei häirittevästi huomaa, ko tuo kuvio on niin kirjava. Mulle oli tärkeää vain se, että kuviot mennee samansuuntasesti, eikä esimerkiksi niin että osa kukista on ylösalasin. Mutta jokainen mallailee servetit niinkö itte parhaaksi näkkee! :)


Tietenki sitten kolmas servetti vielä samalla systeemillä kiinni. Ja sen toinen reuna leikataan sitte sen ensimmäisen servetin sauman mukkaan, että ne natsaa just yhteen. 


Tässä kolmannen servetin reuna on leikattu ensimmäisen servetin reunan mukaisesti.

Niinkö huomaatta, niin mulla jäi tuommonen kolmio alue ilman servettiä, ja lisäks yks pienempiki alue, mutta leikkasin niihin oikean muotoset palaset ja kiinnitin samalla tekniikalla.



Varjostin on nyt valmis ja saanu uuen ilmeen! Mulla ainaki väkisellä jäi siihen tuommosia ryppyjä, ko en uskaltanu liian rajusti sivellä sitä sileäksi, mutta minua ne ei häiritte. Ne on itteasiassa ihan kiva lisä tuossa. :) Sitten tosiaan varjostin vain jonneki rauhassa kuivumaan ja aletaan tuunaan pöytälampun jalkaa!



Mulla tässä pöytälampussa on tuommonen keraminen pyöreä jalka. Halusin sen sitte maalata vähän tuohon varjostimmeen sopivammaksi, joten otin esille jo aikasemmissaki postauksissa tutuksi tulleen Clas Ohlsonin turkoosin kalustemaalin! Tuo kalustemaali on kyllä siitä kiva, että se on vesiohenteinen, joten välineet voi sitten pestä ihan vain veellä ja saippualla. Olen aikasemmin käyttäny tosi paljon liuotinohenteisia kalustemaaleja, ja niitä välineitä on rasittava putsata esimerkiksi tärpätillä... Näistä Clasun maaleista löytyy kaikkia tosi herkullisia ja neutraalejaki värejä suht edullisesti, niin suosittelen kyllä! :) Ja ne samat värit tais löytyä spraymaaleinaki, jos oikein muistan!


Ekana pyyhin tuon jalan rätillä puhtaaksi ja sitten vain maalasin sen ympäriinsä. Annoin sen kuivua pari tuntia ja maalasin vielä kertaalleen joka puolelta, että se alkuperänen väri varmasti peitty. Ja näin beigestä jalasta saatiin vaaleanturkoosi helpolla tavalla.


Jalka maalattuna vasta kerran.
Ja saanko esitellä: vähän kulahtaneesta pöytälampusta supersöpöksi katseenvangitsijaksi! :) Vähän sotkusta ja tarkkaa hommaa, mutta silti mukavaa ja varmasti saa ajatukset muualle kaikesta muusta. Halvalla ja helposti saa vanhastaki pöytälampusta enemmän omistajansa näkösen.



Kannattaa kokkeilla, jos tuli lukiessa mieleen, että jostaki varaston perältä löytyy vanha pöytälamppu, joka ei ennää miellytä silmää. Kaupassa on nykyään niin miljoonaa erilaista servettiä tuhansissa eri väreissä, joten varmasti löytää itteä miellyttävät servetit, puhumattakaan maaleista millä voi maalata sitten tuon jalan mätsääväksi. :) Itteä jäi vähän mietityttään olisko tummansininen, vaaleanpunanen tai ihan vain valkonen ollu parempi jalan väri, mutta höpöhöpö, kyllä tuo kelpaa! :) Raikas se ainaski on. Ja tosiaan jos innostuit, niin voihan sitä pelkästään tuunata vain varjostimenki. Tai kokkeilla jotaki muuta ko servettiä, esimerkiksi ihan kangasta, tapettia tai lahjapaperia. Tapetin ja lahjapaperin kans varmaan vain joutuu liimaan kokonaan ensin toiselta puolela, ennenkö lähtee pinnottaan sitä. Servetin kans pinnotuksella hoituu koko homma, eli siinä mielessä se on pikkusen vähätöisempää! Kysäskää jos jäi kysyttävää. :)

Ei muutako luovuus valloilleen ja ideoimaan! Oikein lämpöstä elokuun viimistä viikkoa kaikille. :) Pahottelen jo etukätteen, jos seuraava värkkäily viivästyy syyskuun puolelle, ko se koulu alkaa tosiaan keskiviikkona ja ekalle viikolle on buukattu jo aika paljon äksöniä, ilmeisesti ihan viikonloppua myöten. Jännittävää, mutta silti niin hauskaa!

Värkkäillään taas ko keretään! <3

Terkuin, Sanna

sunnuntai 16. elokuuta 2015

KAUNIITA UNIA!

Terkkuja täältä Lapista! Mie olen ollu nyt pikasella reissulla käymässä kotiseuvuilla, ennenkö tämäki "kesä"loma loppuu ja arki taas alkaa. Illalla hyppään taas junnaan ja lähen kohti lakeuksia. On kyllä taas menny niin vauhilla tämäki kesä, että häätyy aivan pysähtyä miettiin, että onko sitä ees ehtiny tekkeen kaikkea, mitä oli aatellu. Mutta on sitä kyllä tullu reissattua Suomea melkein päästä päähän ja nähtyä kaikkia rakkaita.

Tämän pohjosen reissun pienenä taka-ajatuksena oli päästä vähän värkkäileen jotaki semmosta, mitä on vaikeampi toteuttaa pikkusessa yksiössä. Kylläpä sitä tuliki värkkäiltyä, ko sain nakitettua isän vielä kaveriksi, mutta meijän värkkäilyt esittelen teile sitten vähän myöhemmin jossaki sopivassa välissä tässä syksyn aikana. :)

Tännään mie sepustan teile, minkälaisen unisiepparin mie itteleni väkersin. Tämä on sillälaila erilainen, ko ne mihin mie itte olen törmänny, että tässä on otettu virkkauski osaksi tätä siepparia. Virkkaaminen on mulle niin rakas harrastus, että pakkohan minun oli kehittää joku idea, missä pystyn sitäki käyttään jotenki luovasti. Ja hei, varautukaa melkoseen kuvapläjäykseen, koska tässä työssä käytän melkosen paljon kuvia apuna ohjeistuksessa!

Unisiepparin valmistukseen tarttet:
- mahollisimman vähäsäikeistä kalalankaa (esim. Liina -kalalankaa tai Mollan kalalankaa)
- pieni virkkuukoukku, mie käytin 1,25mm
- puuhelmiä tai muita mieleisiä helmiä/koristeita
- rautalankaa
- siimaa
- nahkapaloja
- höyheniä
- sokeria (ja vettä)
- nuppineuloja
- styroksilevy
- puhas pensseli
- liimaa


Tähän unisieppariin siis tullee nahkanen pyöreä kehikko, virkkausta ja helmiä koristeeksi kehikon sisälle, plus lisäksi siihen tullee roikkuun höyheniä ja helmiä tavanomasen unisiepparin tyyliin. Mulla meni hetki löytää internetin uumenista joku kiva pitsiliinan ohje, mitä voisin käyttää suuntaa antavana ohjeena, ko lähin virkkaan sitä unisiepparin "sisältöä". Löysin kivan ohjeen lopulta Käsin luotua -blogista, jota sitten muokkailin jonku verran omaan tarkotukseen sopivaksi. Mie en oikeastaan ees tiä mitä tuo minun lanka on, koska löysin sen meiltä kotoa (ja niinkö huomaatta, se on saanu vähän koiran hampailta kyytiäki), mutta jotaki valkosta kalalankaa tuoki on.


Elikäs siis ensimmäisenä lähin testaileen virkkausta ja sitä, miten saisin laitettua helmiä sinne virkkauksen joukkoon. Lopulta löyty hyvä tekniikka ja alta löytyy mallipiirros siitä, miten tuon sisällön virkkaus onnistuu. Piirsin sen omin pikku kätösin kattoen mallia tuosta alkuperäsestä ja lisäten siihen omat muutokset, niin koittakaa saaha selvää! On nimittäin vähän suttunen piirros... Jos ei ossaa tuommosta piirrosta lukea, niin tuolla blogissa mistä tuon alkuperäsen ohjeen bongasin, on aika hyvät sanalliset ohjeet, joista voipii olla apua. Koitan kuvien avulla selittää teile, miten onnistuin saamaan nuo helmet tuonne virkkauksen joukkoon. :) Plus voin tuohon viimiseen kierrokseen kirjottaa sanalliset ohjeet, koska se on täysin minun itte kehittämä.

Unisiepparin sisällön virkkausohje. Ja selkeytyksenä 8. kierroksen ohje: Ensin 6 ketjusilmukkaa, sitten 5 pylvästä yhteen. 3 ketjusilmukkaa, kiinteä silmukka edellisen kierroksen ketjusilmukkakaareen, 3 ketjusilmukkaa ja taas 5 pylvästä yhteen. Sitten 3 ketjusilmukkaa, yksi pylväs edellisen kierroksen ketjusilmukkakaareen, yks ketjusilmukka, 5 pylvästä, 3 ketjusilmukkaa, 5 pylvästä ja yks ketjusilmukka. Sitten * pylväs edellisen kierroksen ketjusilmukkakaareen, 3 ketjusilmukkaa, 5 pylvästä yhteen, 3 ketjusilmukkaa, kiinteä silmukka edellisen kierroksen ketjusilmukkakaareen, 3 ketjusilmukkaa, 5 pylvästä yhteen, 3 ketjusilmukkaa, pylväs edellisen kierroksen ketjusilmukkakaareen. Sitten ketjusilmukka, 5 pylvästä, 3 ketjusilmukkaa, 5 pylvästä, ketjusilmukka. * Toista tähtien väliin (*-*) kirjotettu teksti vielä neljä kertaa ja päätä sitten työ.

Sitten ko oletta tuossa ohjeessa päässy siihen kohtaan, että tullee helmen lissäys, niin vetaskaa se ketjusilmukka aika isoksi. Sitten pujottakaa se silmukka siitä helmen läpi, koukku sitten silmukasta läpi ja virkatkaa se helmi siihen kiinni. Eli periaatteessa se helmi tullee yhen ison ketjusilmukan "sisälle". Olikohan tämä nyt ymmärrettävästi selitetty... Toivottavasti alla olevat kuvat vähän avustaa, ja koitan pistää kuvateksteihin vähän selkeyttäviä lauseita. :)

Ensin vetastaan silmukka isoksi.

Sitten pujotettaan se silmukka helmen läpi.

Sitten napataan koukulla silmukasta kiinni.

Ja sen jälkeen jatketaan työtä normaalisti, jolloin helmi kiinnittyy kätsysti työhön. Alkuperäisessä ohjeessa tässä kohassa tehtäis kolme ketjusilmukkaa ja sen jälkeen kiinteä silmukka edellisen kierroksen ketjusilmukkakaareen. Minun variaatiossa taas lisätään helmi kaaren tilalle ja sen jälkeen tehhään kiinteä silmukka edellisen kierroksen ketjusilmukkakaareen. Minun ohjeessa siis helmi korvaa alkuperäsen ohjeen kolmen ketjusilmukan kaaren.

Tästä näkkee tarkemmin, miten helmi on virkattu työhön.

Ja näin on lisätty ensimmäiset helmet koko kierrokselle.

Isommat helmet lisäsin seuraavalla kierroksella ketjusilmukkakaaren "keskelle". Eli virkkasin ensin kolme ketjusilmukkaa, sen jälkeen virkkasin helmen yhellä ketjusilmukalla kiinni (samalla tyylillä, ko pienemmät helmet edellisellä kierroksella), ja sitten taas virkkasin kolme ketjusilmukkaa. Eli 3 ketjusilmukkaa - helmi - 3 ketjusilmukkaa.

Tästä näkkee taas tarkemmin miten helmet asettuu, ja mitä tarkotin, ko sanoin että virkkasin helmen ketjusilmukkakaaren keskelle.

Tuolla tavalla siis kaikki helmet kiinnitetään siihen, ja jos haluaa niitä enempi, niin voi itte soveltaa ohjetta ja koittaa sijotella niitä tuonne sekkaan. Mie tässä kyseisessä ohjeessa korvasin ylleensä 3-4 ketjusilmukkaa yhellä helmellä, riippuen helmen koosta. Eli sijottelin siis nuita helmiä aina ketjusilmukkakaariin.

Sitten ko virkkaus on saatu loppuun, niin ei se lopputulos saata oikein miellyttää silmää. Mulla se ainaki oli lörppö ja ruttunen. Mutta ei hätiämitiä, koska tässä kohtaa otetaan avuksi nuppineulat, styroksi ja sokeri. Elikäs pingotetaan se virkattu työ nuppineuloja apuna käyttäen kiinni siihen styroksiin. Pingottaa sen niin pinkeäksi ko vain saapii ja tietenki muistaa tarkkailla, että se muoto säilyy mahollisimman pyöreänä. Eli ettei joku sakara pingotu pitemmälle ko muut.

Tärkkäämätön työ.

Työ pingotettuna nuppineuloilla styroksiin.

Sittenkö se on omasta mielestä suurin piirtein tasasesti pingotettu, niin otetaan kattila esille ja tehhään siinä sokeritärkki. Tämän sokeritärkin tarkotuksena on siis saaha se virkkaus jäämään siihen pingotettuun muotoonsa ja muutenki saaha siihen jäykkyyttä. Toisin sanoen tärkätään se virkkaus. Eli laitetaan siis kattilaan yks osa sokeria ja kaks osaa vettä. Mie laitoin 1/4 dl sokeria ja 1/2 dl vettä. Sitten lämmitin niitä niin kauan, että se sokeri liukeni sinne vetteen. Varo ettei se kiehu, ko mie luin jostaki ettei se tärkki sais kiehua! Sittenkö se on liuennu, niin sekottaa sen hyvin ja sitten siveltimellä alkaa valeleen sitä pingotuksessa olevaa työtä joka puolelta. Pensseli on tässä tärkin levityksessä sen takia hyvä, ko saapii kätevästi kierrettyä ne helmet, ettei neki lillu siinä tärkissä. Sittenkö näyttää, että se työ on kauttaaltaan märkä siitä tärkistä, niin antaa sen ihan rauhassa kuivua ja kovettua. Kannattaa viä se vaikka jonneki lämpösseen ja kuivaan paikkaan, niin se kuivaa nopeampaa. Mutta yön yli kannattaa ainaki sen työn antaa kovettua!



Ja kuivuneen tärkätyn työn tulis näyttää suurinpiirtein tältä:



Sitten aletaan tekkeen sitä kehikkoa siihen siepparin ympärille. Sen tekemisseen tarttee rautalankaa, liimaa ja nahkasuikaleita. Elikäs mitataan tuon virkatun osion halkasija, mulla se on tässä noin 12,5cm. Sitten lähetään työstään suurinpiirtein samalla halkasijalla olevaa ympyrää rautalangasta. Mie tein ensin yksinkertasen sopivan kokosen ympyrän ja sen jälkeen lähin pyörittään siihen ympärille vielä toisen kiekan rautalankaa, että siitä kehikosta tulis vähän tukevampi.






Ko rautalankakehikko on oikean kokonen ja sopivan vahvunen, niin sitten se päällystettään nahalla. Meiltä löyty kaikennäkösiä vanhoja epämääräsen muotosia nahkapaloja, niin leikkelin niistä semmosia sopivia suikaleita. Kannattaa siis leikata siitä nahasta semmosia suikaleita, koska ne sitten pyöritettään tuohon rautalankakehikon ympärille. Mulla meni tuohon kaks ehkä noin 30cm pitkää ja 5mm leveää suikaletta. Siihen nahkasuikaleen mokkaselle puolelle laitoin erikeepperiä vähäsen ja lähin vain pyöritteleen sitä sen kehikon ympärille. Saumakohtiin kannattaa laittaa vähän enemmän liimaa ja painaa niitä kunnolla kiinni, ettei ne ala sitten kohta repsottaa.




Seuravaaksi sitten kiinnitettäänki se virkattu osio tuohon kehikkoon. Mie kiinnitin sen virkkauksen tuohon kehikkoon niistä pisimmistä sakarakohista, eli kuuesta eri kohasta. Käytin kiinnittämisseen siimaa, koska sitä ei kyllä hoksaa, jos ei ihan läheltä mene tuijottelleen. Solmin joka sakaran omalla pienellä siimanpätkällä kiinni ja sitten katkasin ylimääräset siimat pois. Yhen solmun siiman jätin pitkäksi, koska siitä sen unisiepparin saa roikkuun sittenkö se on valmis. Lisäsin vielä niihin siimojen solmukohtiin vähän liimaa, että ne ei varmasti lähe aukeaan.



Näin on unisiepparin "pääosio" valmis eli kehikko ja virkkaus on yhistetty. :) Sitten vielä olis jäljellä roikkuvat koristeet, joitten tekemisseen tarvii sen saman kalalangan, virkkuukoukun, höyhenet ja puuhelmiä. Tässä siepparissa on kolme roikkuvaa "killutinta". Ekaksi valittin kolme kivointa höyhentä pussista: yks isompi ja kaks pienempää. Sitten päätin minkälaisia helmiä ja mihin järjestykseen ne haluan mihinkäki killuttimeen. Ko ne oli päätetty, niin otin yhen sulan ja solmin sen suht tiukasti langan päähän kiinni. Sitten pyöräytin langasta silmukan, jonka pujotin ekan helmen läpi ja lähin virkkaan ensimmäistä killutinta kassaan ketjusilmukoilla. Kiinnitin helmet samalla tekniikalla, ko tuon kehikon virkkauksen helmetki. Eli virkkasin aina muutaman normaalin ketjusilmukan ja sitten taas virkkasin yhen helmen kiinni. Niitä normaaleja ketjusilmukoita saa virkata ihan niin paljon ko haluaa. Mitä enemmän silmukoita, sitä pitempi killutin.


Lenkki, joka pujotetaan helmen läpi.

Ja siitä vain virkkaamaan ketjusilmukoita!


Kiinnitin nämä killuttimet tuohon kehikkoon kans virkkaamalla, eli nahkakehikko silmukan ja langan väliin ja tehhään ihan tavallinen ketjusilmukka. Tällöin se kehikko jää sen silmukan "sisälle", samalla tyylillä ko nuo helmetki. Haastava selittää, mutta toivottavasti kuvat helpottaa ymmärtämistä! Ja totta kai saa kysyä, niin koitan parhaani mukkaan auttaa. Päättelin sen langan sitten piilosilmukoilla. Tässä siepparissa on yks pitkä killutin keskellä alareunassa ja sen molemmilla puolilla lyhyemmät killuttimet (yhteensä siis kolme).


Ko killuttimet on löytäny paikkansa, niin se olis aikalailla siinä! Eli sieppari on valmiina nappaan pahoja unia poijes. :) Tämä oli kyllä kivan haastava värkkäily, koska tässä mie oikeasti sain käyttää tosi paljon ommaa luovuutta ja kekseliäisyyttä apuna, että sain koottua toimivan kokonaisuuen. Voihan tämä olla haastava toteuttaa, jos ei ole koskaan esimerkiksi virkkausta harrastanu, mutta voin sanoa, että se on ihan helppo ja ihana taito! Kannattaa siis nähä se vaiva ja opetella, koska mulle se ainaki on semmosta aivot narikkaan -tekemistä. :)



Tämä on kyllä ihan minun näkönen unisieppari ja olen ihan yllättyny, että tämä onnistu näinki hyvin! Vaikka siis värkkäilyn varrella jouvuinki aika monta kertaa keksiin uusia ratkasuja, joilla saan jotku kohat toimiin paremmin. Sanonta "Tekemällä oppii" on kyllä tosi ko vesi, ja siitä vois melkeinpä tulla minun motto, heh. Toivottavasti tämän unisiepparin ansioista nään uuessa kodissa pelkästään kauniita unia. :)



Haluan vielä joskus tehä semmosen vielä isomman ja koristeellisemman siepparin. Eli siis semmosen, missä roikkuu pari tuommosta pienempääki ympyrää lisäksi. Tästä pienestä oli hyvä lähteä liikkeelle, mutta nälkä kasvaa syödessä... Tästä kiva pieni askartelupuuha jolleki tylsälle saepäivälle, koska onhan tämä nyt sievä koriste, jos ei nuihin unihömpötyksiin usko. Värkkäilläänpä taas!

Lepposaa sunnuntaita ja ennen kaikkea kauniita unia! :)

Terkuin, Sanna