keskiviikko 23. syyskuuta 2015

TUNNELMASISUSTAMISTA PAPERILLA

Tervehys kaikkien keskiviikkoon! Viikko on taas vierähtäny ja siihen on mahtunu kaikenlaista kivvaa, mm. sain viime viikonloppuksi extemporeena vieraan. Oli kyllä kiva vähän juoruilla ja käyä tutustumassa iltatunnelmiin Aurajoen varrella. Kyllä ystäviltä vain kummasti saa voimaa, vaikka höpöttelis vain ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Varsinki, ko se ystävä on samassa tilanteessa ja ymmärtää tämän elämäntilannemuutoksen! Nytkö nimittäin katon tätä mennyttä kuukautta (niimpä, aatelkaa, olen ollu jo kuukauenpäivät turkulainen!!), niin onhan se ollu täynnä kaikkea uutta, joka vaatii omat voimansa. Enkä ollenkaan tarkota tätä huonolla tavalla, pelkästäänhän se on positiivista tutustua uusiin ihmisiin ja uuteen kaupunkiin. Mulla on onneks niin paljon kivoja suunnitelmia tulossa ennen joulua, joista osa on vasta ihan ajatuksen tasolla ja osa jo kalenteriin lyöty lukkoonki, että sopeutuu paljon paremmin kaikkeen uuteen ja tuntemattomaan, ko on siellä täällä vähän tuttua ja turvallista. Ja mikä parasta: saa taas reissata kattoon tärkeitä ihmisiä ympäri Suomen!  Mie olen sitä mieltä, että nyt häätyy mennä ja kulkea, ko siihen on aikaa ja mahollisuuksia. Mulle ystävät on vain niin tärkeitä, että mielellään nään sen vaivan, että matkustan 14 tuntia junassa viikonlopun aikana, että saan viettää kivat pari päivää hyvässä seurassa. Vaikka minusta toinen paras juttu on viettää aikaa vain ittensä seurassa. Yksin oleminenki on välillä vain niin buenoa.

Taas tuli kirjotettua pikkunen ajatusoksennus alkuun, niin eiköhän ole jo aika mennä oikeaan asiaan! Tällä kertaa siis vuorossa olis vähän origamien taittelua, että saahaan kivat tunnelmavalot tähänki syksyyn. Elikäs tehhään vähän erilaiset pallovalot.

Valojen värkkäykseen tarttet:
- led-valosarjan (esim. 20 ledin valosarja)
- mieleistä paperia (mulla käytössä ruskea voimapaperi)


Mie halusin ittelle jotku kivat sisustusvalot, mutta en niitä tavanomasia lankapallovaloja, mitä aika monelta löytyy nykyään. Vaikka neki siis ihania on (varmasti vielä joskus värkkäilen itte semmoset)! Mie olen kans aina tykänny origamien taitteluista. Meillä kävi ala-asteella yks japanilainen vaihto-oppilas opettamassa origamien taittelua, ja mie ihastuin sillon heti siihen hommaan! Olenki tykänny taitella esim. kattauksiin vaikka minkälaisia erilaisia servettiviritelmiä. Mikäpä siis mulle sopivampi, ko taitella paperista pallot, jotka pistän sitte kaapissa lojuvaan valosarjaan kiinni!

Nyt seuraa pitkä kuvasarja siitä, miten se paperipallo taitellaan. Annan kuvien aika pitkälti puhua puolestaan, mutta kirjotan lyhkäsiä ohjelauseita kuvateksteihin selventään hommaa.

Tarvit neliönmuotoisen paperin.
Taita paperi kulmasta kulmaan.
Avaa taitos ja tee sama myös toisesta kulmasta kulmaan.
Paperin pitäisi näyttää taitosten jälkeen tältä.
Avaa paperi ja käännä se sen jälkeen ympäri.
Taita se puoliksi.
Avaa paperi jälleen ja taita se puoliksi myös toiseen suuntaan.
Avaa paperi ja sen tulisi taitoksien jälkeen näyttää tältä.
Paina se kasaan tähän tyyliin.
Sen pitäis mennä "itsestään" tekemiesi taitosten ansioista.
Sen pitäs näyttää sen jälkeen tämmöseltä kolmiolta.
Taita sen jälkeen nurkat kohti yläkulmaa.
Tähän tyyliin.
Tee sama toiselleki nurkalle. Sen jälkeen käännä paperi ympäri
ja tee samat taitokset myös sille puolelle.
Paperin pitäs olla nyt neliö.
Sen jälkeen taita neliön kulmat kohti paperin
keskustaa kuvan mukaisesti.
Tee jälleen sama molemmille puolille.
Tämän kuusikulmion toisesta päästä pitäis pystyä
taittamaan lipare sivulle päin kuvan mukaisesti.
Taita lipareet sekä oikealle että vasemmalle.
Taita sen jälkeen lipareet vielä takaisin päin,
että saadaan niin sanottu pieni kaksinkertainen kolmio.
Sen jälkeen avaa pikkulipareen alla olevan kolmion
alareunaa ja ujuta pikkulipare sen sisäpuolelle.
Pikkulipareen ujutuksen jälkeen sen tulisi näyttää tältä.

Toista kaikki "lipare" vaiheet myös paperitaitelman toiselle puolelle.
Lopputuloksen tulisi näyttää tältä.
Sen jälkeen levittää sitä vähän auki.
Toisessa päässä pallotaitelmaa pitäis olla pieni reikä.
Sen reiän kautta sitten vain puhalletaan taitelmaan ilmaa.
Ja tadaa, pallo on valmis.

Siinä minun kuvalliset ohjeet siihen, miten syntyy paperipallo! Mulle haastetta ymmärtää tuotti tuo yks vaihe, missä se pikkulipare piti ujuttaa sinne sisälle. Mutta ko sen hoksasi, niin ihan iisi homma. Jos nämä minun ohjeet on sulle hepreaa, niin mie löysin äsken pienellä ettimisellä Youtubesta jonku pojan tekemän lyhkäsen suomenkielisen videon tästä taittelusta. Pari kohtaa näyttää menevän eri tyylillä ko minun ohjeissa, mutta lopputulos on kyllä sama! Siihen video-ohjeeseen pääset TÄSTÄ.

Mie testailin vähän erikokosia palloja erikokosilla papereilla. Testissä oli paperikoot 10x10, 15x15, 17,5x17,5 ja 20x20. Päädyin lopulta kokoon 17,5x17,5 cm. Erikokoset pallotki valosarjassa vois näyttää hauskalta! :)


Mie olen pitemmän aikaa ollu ihastunu tuohon voimapaperiin, joten ko sitä tuli vastaan, niin päätin tehä pallot siitä. Mie kokkeilin siis ihan tavallista valkosta tulostuspaperiaki (niinkö ohjekuvista näkkyy), mutta se oli mulle liian sinertävä ja kylmä, ko sitä kokkeili tuohon valosarjaan. Kaikista eniten olisin halunnu taitella nuo pallot vanhoista kirjan sivuista, mutta ei vain tullu kirppiksillä vastaan tarpeeksi isoa kirjaa... Ehkä mie taittelen ne joskus myöhemmin, jos tullee kirja vastaan ja nuo ruskeat pallot alkaa kyllästyttää. :)


Tuo taittelu oli tosi nopeaa ja mukavaa hommaa, ko siittä pääsi kärryille! Terapeuttistaki jopa, sanon mie. Mie tehin kartongista eka oikean kokosen palasen ja sen avulla sitten leikkasin tuosta voimapaperista sen 20 neliötä palasta. Sen jälkeen aloin sitte taitteluhommiin.




Sittenkö mie olin taitellu kaikki niin aloin puhaltelleen niitä oikeaan muotoon. Kannattaa pyytää joku kaveriksi siihen puhallushommaan tai piettää välillä aina taukoa, ettei lähe taju. Mulla nimittäin meinas huippailla jo muutaman pallon puhalluksen jälkeen.


Tästä näkkee vähän paremmin, miltä se voimapaperi näyttää.

Sitten ujuttelleen pallot valosarjaan kiinni. Se tapahtuu niinki helposti, että pistää vain sen lampun tuosta pikkureijästä sisälle, mistä se ilmaki puhallettiin. Siihen voipii yrittää laittaa jotaki teippiviritelmää, jos ne pallot ei meinaa pysyä, mutta mulla ne ainaki on pysyny ilmanki teippiä hyvin. :)


Sitten laittaa valot mieleiseen paikkaan, töpseli seinään ja näin on paperiset tunnelmavalot syksyyn valmiit! Tuo voimapaperi ei ihan kamalasti läpäse valoa, mutta just hyvä siihen tarkotukseen, jos oikeasti haluaa semmosta himmeää tunnelmavaloa vain. Ja onhan ne ihan nätin näköset koristeenaki, sillonko niissä ei ole valot päällä. Kuvailin näitä valoja hämärässä ja sitten ihan pimeällä. Oli kyllä tähän astisista kuvailuista kyllä haastavinta... Nuitten valojen tunnelma ja ulkomuoto oli jotenki tosi vaikea saaha kuvissa näyttään hyvältä. Voin vannoa, että livenä on kivemman näköset! Eli kannattaa värkkäillä ja nähä tuotos ihan omin silmin. ;)



Miljoonat kiitokset muuten kuvausavusta minun ihanalle ja superlahjakkaalle ystävälle Fiialle! Ja miksikö superlahjakas? No tähän välliin on pakko vähän mainostaa, koska Fiia suunnitteli valtavan hienoja sukkia tuossa kevväällä ja niitä voi käyä ostamassa ittellensä esimerkiksi Seinäjoen Rustoopuorista. Ja jos ei sinne pääse, niin niitä voi käyä myös ihastelemassa ja tillaamassa TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ. Olispa kaikki sukat nuin hullun hienoja!

Ja täytyy vielä sanoa KIITOS siitäki, ko olen saanu niin paljon ihanaa palautetta tästä blogista yllättäviltäki suunnilta. Mie olen aika sanaton. Ja ihanaa, ko ihmiset jaksaa laittaa mulle kuvia omista värkkäilyistä, se on kyllä tämän homman suola. <3



Nyt pistän tunnelmavalot päälle ja taijan keittää iltakahvit. Koska huomenna ei tarvi ees herätä aikasin, kuinka luksusta. Palaillaanpas taas värkkäilyjen merkeissä!

Terkuin, Sanna

torstai 17. syyskuuta 2015

VALOKUVAPYYKKIÄ

Heipähei! Täällä yks väsyny opiskelija, joka ei tykkää aikasista aamuherätyksistä. Ja jolla on kaikki aikasemmat koulut ollu alle kilsan päässä ja nyt matkaa onki yhtäkkiä viis kilsaa. Eli ei riitä ennää muutama minuutti koulumatkan tekemisseen ja sehän luonnollisesti tarkottaa vielä aikasempia aamuherätyksiä. Suht kivuttomasti ne herätykset tähän asti on kuitenki menny, ihme ja kumma. Kyllä silti saa ootella vielä aikaa, että minusta tullee aamuvirkku ja riemulla pomppaan kuuelta aamulla uuteen päivään.

Mulla on tällä viikolla ollu jotenki ajatukset aivan seis koulupäivien jälkeen ja värkkäilyt on jääny vähemmälle. Mulla on siinä samassa syssyssä ollu vieläpä sisustuskriisi minun makkarin kans ja olen siellä pyöritelly tuota sisustusta ympäri ja ämpäri. Tuntuu, että minun sisustussilmä oli hetkellisesti ihan täysin hukassa, enkä vain saanu yhtään mittään toimiin. No se meni onneksi ohi, ko googlettelin erilaisia sisustusratkasuja (ja rauhottelin itteäni). Nyt tuolla minunki makkarissa ehkä viimein alkaa näyttää siltä, että olen ihan tyytyväinen. Ainaki toistaseksi. Tämä kriisi vei oikeasti minun voimia enemmän ko olisin uskonu. Eikä saa nauraa, tämä on vakava asia. Toivottavasti sielä ruudun takana on joku muuki, joka kokkee näitä kriisejä tuon tuosta!

Tällä viikolla en siis esittele teille nyt mittään tavanomasta värkkäilyä, vaan ennemminki kivan sisustusvinkin, joka on nyt osa minun ommaa makkaria. :) Yksinkertanen ja sievä tapa, jolla saa valokuvat kivasti seinälle.

Tähän tarttet:
- valokuvia
- narua
- pieniä pyykkipoikia
- jonku kiinnityssysteemin (esim. tarrakoukkuja)


Mie teetätin ihan tätä varten polaroid -mallisia kuvia Smartphotolla, siellä ne näyttää kulkevan nimellä retro kuvat. Kuitenki tuommosia neliönmallisia kuvia, joissa on valkoset reunat. Muutaman hassun euron makso, ko teetätin noin 40 kuvaa. Sitten hankin Suomalaisesta kirjakaupasta kivannäköstä paksumpaa hamppunarua ja pieniä pyykkipoikia. Alle kympillä sain nämä! Ei siis kovinkaan tyyris sisustusvinkki.


Sitten vain jollaki systeemillä (teipillä, nauloilla, koukuilla) kiinnittää narua seinään ja siihen pyykkipojilla kuvia kiinni. Mie laitoin tuommoset muoviset koukut, joissa on toisella puolella tarra. Loistava tapa kiinnittää kaikkea seinälle, ko ne saa tarvittaessa helposti irtiki! Olen käyttäny itte näitä kevyehköjen taulujen taulukoukkuinaki. Eihän ne kovin sievät ole, mutta sulautuu hyvin minun valkosiin seiniin. Ja näitä löytää 12 kappaleen setin Clas Ohlsonilta muutamalla eurolla! Pyykkipoikia mulla on 20, eli hommasin niitä kaks pussia, koska yhestä pussista löyty aina se 10 pyykkipoikaa. Tilasin nuita kuvia reilusti enemmän, ko aattelin, että niitä on kiva ehkä vaihella joskus, jos alkaa jonku naama kyllästyttää. No ei sentäs, vitsivitsi! :)



Kiva vinkki siis, jos normaalit kehysratkasut kyllästyttää. Mullaki on täällä kiviseinät, niin on vähän hankalampi homma lähteä naulaileen tauluja kiinni. Enkä mie tiä saisko tänne ees naulailla. Plus tämä on ihan minun tyylinen sisustusratkasu, joten enemmän ko mielellään toteutin tämän tänne! Voi olla, että käyn hakemassa joku päivä pussillisen pyykkipoikia ja pistän vielä kolmannen rivin kuvia tuohon. Nyt kaikki rakkaat ihmiset ja ihanat muistot roikkuu minun sängyn vieressä muistuttamassa, kuinka paljon korvaamattoman mahtavia ihmisiä mulla on elämässä! Rakkaita koiria unohtamatta. <3





Tuntuu ouvolta, ko en kirjotellu mittään valtavaa ohjeistusta, että miten jotaki askarrellaan. Vaikka alusta alkaen päätin, että tämä blogi tullee kyllä sisältään ihan kaikenlaista sisustusasiaa, ei vain pelkästään jotaki superhyperinnovatiivista ideointia. Silti mulla ittellä on kauhea kynnys julkasta jotaki näin "tylsää". Mutta ehkä välillä häätyy olla vähän tylsä, että voi tulla taas niitä huippuhetkiä. Heh! Ens viikolla on luvassa taas ihan oikeaa ohjetta ja vieläpä hauskaa askartelua, mitä voi tehä vaikka samalla ko kattellee telkkaria illalla! Se on myös se tunnelmallinen syksyjuttu, mistä aiemmissa postauksissa olen puhunu... ;)

Mulla alko nyt viikonloppu, joten nyt heitän kouluhommat mielestä pois, ja innolla alan työstään kaikkia minun mielessä pyöriviä ideoita. :) Ihanaa viikonloppua!

Terkuin, Sanna

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

VIESTEJÄ ARKEEN

Heipsan! Pitkästä aikaa värkkäilen teille näin viikollaki. Ihan mukava välissä heittää muut jutut mielestä pois, ja päästää luovuus ja ajatukset virtaan tänne blogin puolelle näin kouluviikonki keskellä. Täällä alkaa arki pikkuhiljaa luistamaan, vaikka tännään löysinki itteni 10 kilsan päästä Turusta, ko en taaskaan osannu jäähä oikealla pysäkillä... Hupsiiiis! Sen siitä saa, ko lähtee seikkaileen uusiin paikkoihin uusia reittejä pitkin. Onneksi ei käyny kuinkaan ja kliseisesti: virheistä oppii! Silti mie tykkään liikkua paikkariliikenteellä, vaikka saatan löytääki itteni ihan jostaki muualta ko oli tarkotus. Parasta on aamulla istua väsyneenä bussissa, kuunnella musiikkia ja seurata muitten ihmisten aamutohinoita. Ja tietenki katella oi niin kaunista Turkua.

Nyt sitten ihan asiaan. Niinkö jo viime viikolla luppailin, niin nyt tullee jotaki simppelimpää ja nopeampaa värkkäilyä. Miehän tosiaan muutin tuossa elokuun lopussa uuteen kotiin ja olen aivan sormet syyhyten värkkäilly tänne kaikkea uutta. Katotaan koska alkaa tila loppua kesken näitten väkerryksien kans. Aivot raksuttaa koko ajan mitä uutta sitä vielä keksis, etenki ko nuo valkoset seinät huutaa, että niille pitäs keksiä jotaki. Niimpä päätin totteuttaa tämän helpon jutskan minun etteiseen, koska aina on kiva kotia tullessa lukea kivoja viestejä tai mietelauseita. Vaikka ne olis itte siihen kirjottanu. :D Värkkäillään tännään siis tyylikäs liitutaulu!

Sen tekemisseen tarttet:
- liitutaulutarraa
- kehykset
- sakset
- viivottimen
- liituja


Mie löysin nuo kehykset Suomalaisen kirjakaupan alehyllystä, ja maksoin niistä noin vitosen. Ihastuin nuihin koristeellisiin reunoihin ja ne oli vielä niin nätin värisetki, vähän ehkä tuommoset "vanhanaikaset". Samasesta kaupasta löyty myös rulla tuota liitutaulutarraa reilun kokonen rulla. Sitä tähän minun tauluun tartti n. 21 x 30 senttiä kokosen palasen, eli tarraa jäi reilusti vielä jäljelle. Häätyy siis keksiä myöhemmin jotaki muuta, mitä siittä vois vielä askarrella. Maksokohan tuo rulla reilun 7 euroa ja mukana tuli vielä viis liitua: kaks valkosta, yks sininen, yks pinkki ja yks vihreä.




Ensmäisenä kannattaa siis lähteä liikkeelle siitä, että aukasee sen kehyksen ja mittaa sen pohjalevyn koon. Eli se levy, missä on ne kiinnikkeet toisella puolella. Mie mittasin sitten tuosta liitutaulutarrasta sen kokosen palasen ja leikkasin irti. Tosi kätsyä, että siinä tarran paperissa oli semmoset ruudukot, joitten avulla sai leikattua suoran palasen!




Sittenkö palanen on leikattu, niin viivotinta apuna käyttäen se kiinnitettään tuohon pohjalevvyyn. Siis tietenki siihen pohjalevyn sileälle puolelle, eli ne kiinnikkeet jää toiselle puolelle. Irrottaa ekaksi siittä palasen toisesta päästä vähäsen tuota paperia pois ja tähtää sen kohilleen siihen pohjalevyyn. Sitten viivottimella lähtee silottamaan sitä siihen kiinni, ettei jää ilmakuplia tai ryppyjä.




Sittenkö se tarra on kokonaan paikallaan, niin vetelee varovasti vielä varmuuen vuoksi sillä viivottimella siittä päältä, että se varmasti on joka puolelta kiinni. Mie tahallaan tehin ihan muutaman millin reilumman tuosta palasesta, ettei vahingossakaan jääny mistään reunasta kurkistelleen tuo ruskea pohja. Sitte vain leikkaa ne ylimääräset sieltä reunoilta poijes, ko se tarra on kiinnitetty.



Ylimäärästä tarraa, jonka voi leikata kätevästi pois, ko tarra on kiinnitetty.
Nuissa kehyksissähän oli tietenki lasiki mukana, mutta sen otin kokonaan pois ja pistin kaappiin talteen. Voipiihan sitäki kokkeilla, että miten se onnistuu, jos kiinnittää tuon tarran siihen lassiin? Voipii tulla tasasempiki pinta, ko tuommosseen vanerityyppiseen levyyn. Noh kuitenki, mie siis otin lasin pois ja laitoin sitten tuon tarrotetun levyn paikalleen kehyksiin, hakaset takkaa kiinni ja hups vain, tyylikäs liitutaulu on valmis!


Tietenki siis kirjotusta vaille valmis. Siihenhän voipii kirjottaa ihan mitä vain! Muistilistaa, viestejä perheelle, tärkeitä tapaamisia, runoja, mietelauseita... Mie päädyin kirjottaan pätkän Tommy Tabermannin runosta Road Map. Mie tykkään tosi paljon Tabermannin runoista ja etenki tämä yks pätkä sopi jotenki niin tähän elämänvaiheeseen, että se pääty minun viestiksi ommaan arkeen! Se runo on kokonaisuuessaanki aivan ihana, mutta tuo taulu ei ollu mitenkään valtavan kokonen, niin kirjotin sitten vain tosiaan pätkän siittä.




Tästä kiva tuunausidea vaikka joihinki vanhoihin kehyksiin, joihin ei ole löytäny mittään kivvaa kuvvaa. Samalla saa ilostuttaa jonku muun tai ihan vain ittensä päivää erilaisilla viesteillä ja loruilla. Minusta on ainaki kiva, että tähän tauluun pystyy muuttaan sisältöä vaikka just elämäntilanteen mukkaan. Siihen voipii runoilla jonku tsemppiviestin ittelle, joka piristää päivää, jos vaikka tullee väsyneenä ärsyttävän päivän jälkeen kotia. Itte mie ainaki saan viisaista sanoista paljon voimaa! :)

Jotka tulevat suorinta tietä,
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella,
outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä
et löydä perille.
- Tommy Tabermann (2008)

Tommy Tabermannin siivittämänä mukavaa loppuviikkoa, ja seurailkaa välillä niitäki polkuja, jotka ei välttämättä ole niitä kaikista tutuimpia ja turvallisimpia. Sieltä ne parhaimmat tarinat ja seikkailut ylleensä löytyy!

Terkuin, Sanna