maanantai 14. maaliskuuta 2016

PYYKKIPOIKIA JA BLOGIMIETTEITÄ

Heissan! Niinkö huomata saattaa, niin blogi on kokenu täyellisen muodonmuutoksen, mitä ulkonäkköön siis tullee. Mitäs tykkäättä? Minusta tämä blogi kaipasi selkeyttä ja muutenki uutta tyyliä. Mullako on vähän paha tapa kyllästyä nopeasti... Toivottavasti tämä uus ulkonäkö miellyttää teitä ja on selkeä selata! Mitä sisältöön sitten tullee, niin se kyllä säilyy samanmoisena. Vaikka välillä onki tullu mieleen, että olis kiva kirjotella vähän jotaki muutaki. Tarkotan jotaki muuta sisustukseen liittyvää tai vaikka reseptivinkkejä. Mutta katellaan uskallanko laajentaa minun reviiriä, ja poistua tästä tutusta ja turvallisesta. Ettei vain lähe sitten rönsyileen liikaa. :)

Sitten toiseen juttuun. Jotku on saattanu huomata, että minun postaustahti on vähän harventunu syksystä. Se ei kyllä tarkota sitä, että olisin kyllästyny. Ei missään nimessä! Tämä on edelleen aivan yhtä ihanaa, jos ei ihanampaaki, ja olen koko ajan rakastunu vain enemmän valokuvvaamiseenki. Mulla vain on yksinkertasesti vähemmän aikaa ko syksyllä. Syksyllä saatto olla ajanjaksoja, että kerkesin viikossa värkkäillä vaikka kuinka monta juttua, ja sitten niitä oli "varastossa" niille kiirellisemmille viikoille. Jossaki vaiheessa se varasto sitten tyhjeni, ja nyt sitten ne värkkäilyt tullee aina suorinta tietä blogiin, ainako ehin niitä tekemään. Toivottavasti teitä ei haittaa tämä harvempi postaustahti, vaikka itteä se välillä vähän harmittaa. Vaikka jo alussa päätin, että en ota tästä turhaa ressiä, koska haluan piettää bloggaamisen mukavana ja ennenkaikkea rentouttavana ajanvietteenä! Ehkä tämä on taas sitä kategoriaa, että itteä haittaa, mutta muut ei välitä. Mutta se niistä mietteistä, siirrytäänpä nyt ihan oikeaan asiaan.

Tuossa pari viikkoa sitten ko värkkäilin sen kuulokekaverin, niin mie jotenki ihastuin pyykkipoikiin. Hoksasin, että niillä on oikeasti tosi nätti muoto ja ennen kaikkea se vaalea puu: se vain on tällä hetkellä sisustuksessa aika IN, siis mulla. Siinä sitten niitä pyöritellessä keksin, että heei, näistähän vois vaikka askarrella pannunalusen. Ja semmosenhan mie sitten tehin. Kerron teille nyt sitten, että miten.

Tarvikkeet:
- puisia pyykkipoikia (16 kpl)
- pitävää liimaa
- pari jäätelötikkua


Lähin liikkelle siitä, että purin nuo pyykkipojat osiin. Eli irrotin sen metallijousen siitä kokonaan pois, jolloin sain kaks samanlaista puukappaletta. Purin siis kaikki 16 pyykkipoikaa tällä tavoin. Pistin varulta ne metallijouset talteen, jos niistä vaikka keksis jonku jutun tulevaisuuessa, mutta tässä värkkäilyssä niitä ei tartte ollenkaan.


Seuraavaks sitten levitin suojamuovin pöyväle ja lähin liimaileen. Liimasin yhestä pyykkipojasta aina yhtenäisen kappaleen. Levitin siis sille suoralle kyljelle liimaa ja pistin ne kappaleet vastakkain. Käytin liimaamiseen kontaktiliimaa, koska se on pitävä ja nopeasti tarttuva. Se toimii siis siten, että liimattaville pinnoille levitetään tuota liimaa, sitten sen liiman annetaan kuivua tarttumattomaksi ja sitten ne pinnat läntätään yhteen. Näinki helppoa. Liimasin siis kaikki 16 pyykkipoikaa näin yhteen, eli sain 16 nätin muotosta osasta. Ja koska nämä pyykkipojat oli jotaki halpoja, niin ei kaikista tullu ihan symmetrisiä ja saatto jäähä vähän rakoaki sinne kappaleitten välliin liimauksen jälkeen.




Annoin niitten sitte vähän aikaa kuivua ja tarttua kunnolla kiinni. Sitte seuraava vaihe oliki niitten kokoaminen pannunaluseksi. Ensin liimasin neljä osasta toisiinsa kiinni alla näkyvän kuvan mukasesti.


Seuraavaksi liimasin sitten toisen kierroksen osasia alla näkyvän kuvan mukasesti, eli taas neljä osasta. Ja tähän välliin pikkuvinkki, jos et haluakaan tehä pannunalusta. Eli voit lopettaa kokoamisen tähän kiekkaan, ja näin saat sievän ikkuna- tai seinäkoristeen. Mie ainaki itte taijan tehä näitä ikkunaan roikkuun. :)


Mutta koska pannunalusta tässä nyt oltiin tekemässä, niin sitten liimataan vielä kolmas kierros, että saahaan mahollisimman suuri tästä alusesta. Tällä kierroksella liimasin loput kaheksan osasta alla näkyvien kuvien mukasesti. Alla näkkyy myös vinkkikuva siitä, mihin kohti se liima kannattaa siihen pyykkipoikaan aina laittaa.





Liimasin ihan lopuksi sitten vielä pari jäätelötikkua tuonne takapuolelle pitämään varmasti tuota kokonaisuutta kasassa. Kyllä se aika tukevalta vaikutti ilmanki, mutta pelkäsin vähän nuitten uloimmaisten sakaroitten puolesta, niin aattelin varmistaa. Elikäs katkasin pari jäätelötikkua suurinpiirtein puoliksi ja liimasin ne neliöksi tuonne takapuolelle. Kuvista näkkyy paremmin kohta, mihin ne kantsii suurinpiirtein liimata. Sitten pitäs olla kaikki osaset paikallaan, joten jättää sen ihan rauhassa vuorokauveksi kuivahtaan.




Nyt pitäs olla pannunalusen valmis! Eikö tullu aika hauska? Mie vain en pääse yli tästä puukuosista, se on niin ihanaa sisustuksessa. Ja minusta on aika kiva, ettäkö tuo alunen ei ole käytössä, niin sen voi laittaa nojaileen seinää vasten, tai roikkuun johonki koukkuun, niin se toimii sillon sisustuselementtinä. Tuohonhan voipii tosiaan halutessa laittaa jonku narun ripustuslenkiksi, ko tuossahan on nuita reikiä mistä pujotella. Lisäks halutessaan tuon alusen voi myös käsitellä jollaki lakalla tai miksei maalillaki, jos ei välitä tuosta puun omasta väristä.



Tässä aika kiva tuparilahjavinkki, tai miksei vaikka äitienpäiväksi äitille tai mummolle! Ja edullisempaa lahjaa saa hakea. Pyykkipojat nimittäin makso alle euron ja eipä tuo liimakaan montaa euroa ole. Olen sen ostanu joskus aikaa sitten, ja se on niin riittosa ja monikäyttönen, että suosittelen ostaan vaikka ihan muuten vainki.



Ei muutako pannunalusta värkkäileen ja teekutsut pystyyn. Ilosta viikkoa kaikille! <3

Terkuin, Sanna

4 kommenttia:

  1. Saisko tästä sun blogista mobiiliversiota, olis superpaljon kivempi luettava :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, ko mainittit! Ei ole aiemmin tullu kenenkhään kans puhheeks, että onko tätä haastava lukea tämmösenään vai pitäskö olla se mobiiliversioki käytössä. Mutta miepäs tosiaan pistän sen nyt käyttöön tuolta asetuksista! :)

      Poista
  2. Moikka. Onko pannunalunen kestänyt käyttöä tuolla liimalla? Itse haluaisin myös tehdä, mutta tuntuu ettei pidä. Ei uskalla/ kehtaa antaa lahjaksi, jos menee pian rikki. On tosi hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Mulla käytössä on yks nuista sakaroista vähän alkanu heiluun, ko tuo tipahti lattialle. Olen ite miettiny nyt jälkheenpäin, että tuohon ois voinu miettiä vaikkapa jonku pyöreän pohjan, jonka päälle olis nuo sakarat vielä liimannu, niin varmasti pysyis yhtenä kappaleena. Että kyllä vois tätäki ohjetta vähän kehittää etheenpäin! Kiitos kivasta kommentista. :)

      Poista