PYYKKIPOIKIA JA BLOGIMIETTEITÄ

Heissan! Niinkö huomata saattaa, niin blogi on kokenu täyellisen muodonmuutoksen, mitä ulkonäkköön siis tullee. Mitäs tykkäättä? Minusta tämä blogi kaipasi selkeyttä ja muutenki uutta tyyliä. Mullako on vähän paha tapa kyllästyä nopeasti... Toivottavasti tämä uus ulkonäkö miellyttää teitä ja on selkeä selata! Mitä sisältöön sitten tullee, niin se kyllä säilyy samanmoisena. Vaikka välillä onki tullu mieleen, että olis kiva kirjotella vähän jotaki muutaki. Tarkotan jotaki muuta sisustukseen liittyvää tai vaikka reseptivinkkejä. Mutta katellaan uskallanko laajentaa minun reviiriä, ja poistua tästä tutusta ja turvallisesta. Ettei vain lähe sitten rönsyileen liikaa. :)

Sitten toiseen juttuun. Jotku on saattanu huomata, että minun postaustahti on vähän harventunu syksystä. Se ei kyllä tarkota sitä, että olisin kyllästyny. Ei missään nimessä! Tämä on edelleen aivan yhtä ihanaa, jos ei ihanampaaki, ja olen koko ajan rakastunu vain enemmän valokuvvaamiseenki. Mulla vain on yksinkertasesti vähemmän aikaa ko syksyllä. Syksyllä saatto olla ajanjaksoja, että kerkesin viikossa värkkäillä vaikka kuinka monta juttua, ja sitten niitä oli "varastossa" niille kiirellisemmille viikoille. Jossaki vaiheessa se varasto sitten tyhjeni, ja nyt sitten ne värkkäilyt tullee aina suorinta tietä blogiin, ainako ehin niitä tekemään. Toivottavasti teitä ei haittaa tämä harvempi postaustahti, vaikka itteä se välillä vähän harmittaa. Vaikka jo alussa päätin, että en ota tästä turhaa ressiä, koska haluan piettää bloggaamisen mukavana ja ennenkaikkea rentouttavana ajanvietteenä! Ehkä tämä on taas sitä kategoriaa, että itteä haittaa, mutta muut ei välitä. Mutta se niistä mietteistä, siirrytäänpä nyt ihan oikeaan asiaan.

Tuossa pari viikkoa sitten ko värkkäilin sen kuulokekaverin, niin mie jotenki ihastuin pyykkipoikiin. Hoksasin, että niillä on oikeasti tosi nätti muoto ja ennen kaikkea se vaalea puu: se vain on tällä hetkellä sisustuksessa aika IN, siis mulla. Siinä sitten niitä pyöritellessä keksin, että heei, näistähän vois vaikka askarrella pannunalusen. Ja semmosenhan mie sitten tehin. Kerron teille nyt sitten, että miten.

Tarvikkeet:

- puisia pyykkipoikia (16 kpl)

- pitävää liimaa
- pari jäätelötikkua

Lähin liikkelle siitä, että purin nuo pyykkipojat osiin. Eli irrotin sen metallijousen siitä kokonaan pois, jolloin sain kaks samanlaista puukappaletta. Purin siis kaikki 16 pyykkipoikaa tällä tavoin. Pistin varulta ne metallijouset talteen, jos niistä vaikka keksis jonku jutun tulevaisuuessa, mutta tässä värkkäilyssä niitä ei tartte ollenkaan.

Seuraavaks sitten levitin suojamuovin pöyväle ja lähin liimaileen. Liimasin yhestä pyykkipojasta aina yhtenäisen kappaleen. Levitin siis sille suoralle kyljelle liimaa ja pistin ne kappaleet vastakkain. Käytin liimaamiseen kontaktiliimaa, koska se on pitävä ja nopeasti tarttuva. Se toimii siis siten, että liimattaville pinnoille levitetään tuota liimaa, sitten sen liiman annetaan kuivua tarttumattomaksi ja sitten ne pinnat läntätään yhteen. Näinki helppoa. Liimasin siis kaikki 16 pyykkipoikaa näin yhteen, eli sain 16 nätin muotosta osasta. Ja koska nämä pyykkipojat oli jotaki halpoja, niin ei kaikista tullu ihan symmetrisiä ja saatto jäähä vähän rakoaki sinne kappaleitten välliin liimauksen jälkeen.

Annoin niitten sitte vähän aikaa kuivua ja tarttua kunnolla kiinni. Sitte seuraava vaihe oliki niitten kokoaminen pannunaluseksi. Ensin liimasin neljä osasta toisiinsa kiinni alla näkyvän kuvan mukasesti.

Seuraavaksi liimasin sitten toisen kierroksen osasia alla näkyvän kuvan mukasesti, eli taas neljä osasta. Ja tähän välliin pikkuvinkki, jos et haluakaan tehä pannunalusta. Eli voit lopettaa kokoamisen tähän kiekkaan, ja näin saat sievän ikkuna- tai seinäkoristeen. Mie ainaki itte taijan tehä näitä ikkunaan roikkuun. :)

Mutta koska pannunalusta tässä nyt oltiin tekemässä, niin sitten liimataan vielä kolmas kierros, että saahaan mahollisimman suuri tästä alusesta. Tällä kierroksella liimasin loput kaheksan osasta alla näkyvien kuvien mukasesti. Alla näkkyy myös vinkkikuva siitä, mihin kohti se liima kannattaa siihen pyykkipoikaan aina laittaa.

Liimasin ihan lopuksi sitten vielä pari jäätelötikkua tuonne takapuolelle pitämään varmasti tuota kokonaisuutta kasassa. Kyllä se aika tukevalta vaikutti ilmanki, mutta pelkäsin vähän nuitten uloimmaisten sakaroitten puolesta, niin aattelin varmistaa. Elikäs katkasin pari jäätelötikkua suurinpiirtein puoliksi ja liimasin ne neliöksi tuonne takapuolelle. Kuvista näkkyy paremmin kohta, mihin ne kantsii suurinpiirtein liimata. Sitten pitäs olla kaikki osaset paikallaan, joten jättää sen ihan rauhassa vuorokauveksi kuivahtaan.

Nyt pitäs olla pannunalusen valmis! Eikö tullu aika hauska? Mie vain en pääse yli tästä puukuosista, se on niin ihanaa sisustuksessa. Ja minusta on aika kiva, ettäkö tuo alunen ei ole käytössä, niin sen voi laittaa nojaileen seinää vasten, tai roikkuun johonki koukkuun, niin se toimii sillon sisustuselementtinä. Tuohonhan voipii tosiaan halutessa laittaa jonku narun ripustuslenkiksi, ko tuossahan on nuita reikiä mistä pujotella. Lisäks halutessaan tuon alusen voi myös käsitellä jollaki lakalla tai miksei maalillaki, jos ei välitä tuosta puun omasta väristä.

Tässä aika kiva tuparilahjavinkki, tai miksei vaikka äitienpäiväksi äitille tai mummolle! Ja edullisempaa lahjaa saa hakea. Pyykkipojat nimittäin makso alle euron ja eipä tuo liimakaan montaa euroa ole. Olen sen ostanu joskus aikaa sitten, ja se on niin riittosa ja monikäyttönen, että suosittelen ostaan vaikka ihan muuten vainki.

Ei muutako pannunalusta värkkäileen ja teekutsut pystyyn. Ilosta viikkoa kaikille! <3

Terkuin, Sanna

KEITTIÖN MUUTOS

Heips! Lomat on taas lusittu ja arki Turussa jatkuu. Tähän arkeen kuuluu tällä hetkellä kerhon pitämistä, vähän koulua, vähän vapaaehtoistyötä, ens syksyn harjottelupaikan miettimistä ja kaikkea muuta arkitouhua. Ja tietenki pikkusten reissujen suunnittelua ettei kaverit ja sukulaiset muualla päin Suomea ihan jää ilman minun kylästelyjä!

Mie olin tosiaan hiihtoloman pohjosen kotona ja siellähän tuli touhuttua vähän erilaisempaa värkkäilyprojektia. Olin pienessä mielessäni mietiskelly, että Pellon kodin keittiötä vois vähän piristää laittamalla tasoja uusiksi. Onneksi porukat aina lähtee näihin minun hömpötyksiin matkaan, niin mehän isän kans sitten tuunasimma yhtenä päivänä meän keittiön tasot ihan uuen näkösiksi.

Nyt vähän vinkkaan teile miten te saatta tehtyä tämmösen "köyhän miehen keittiöremontin". Sehän voi olla vaikka väliaikanen ratkasu, jos oikea keittiöremontti häämöttää vasta vuosien päässä. Tai vaikka väliaikanen virkistys, koska tämän tuunauksen saapii poijeski kuulemma kätevästi. Voin sanoa, että helpoimmasta päästä tämä homma ei ole, ja pitkää pinnaa tarttet, mutta kyllä se sievä lopputulos on vaivan arvosta!

Keittiöremppaan tarttet:

- D-C-Fix sisustuskontaktimuovia (tässä käytössä väri vaalea tammi)

- mattopuukon

- sakset

- tapettilastan

- kuumailmapuhaltimen

- mittanauhan

Jos jolleki tämä matsku ei ole tuttu, niin tuo D-C-Fix on semmosta paksumpaa kontaktimuovin tapasta sisustusmuovia, joka on tarkotettu erilaisten pintojen päällystykseen (esim. just huonekalujen ja keittiön pintojen). Kuoseja löytyy vaikka millä mitalla ihan jokaseen makuun. Mie valittin tuommosen vaalean tammen. Lisäks tuota löytyy ainaki kolmea eri leveyttä parin metrin rullissa. Ja on tosiaan muuten edullista, ainaki Bauhausissa, jossa se kapein rulla maksaa reilun vitosen. Nuitten meän tasojen päällystykseen meni muistaakseni kolmisen rullaa (kaks 67,5 cm levystä ja yks 90 cm levynen) eli alle 30€ selvittiin.

Ennenkö päätin lätkästä nuo muovit tasoille, niin tein vähän tutkimustyötä, että kuinka tuo muovi kestää kulutusta. Googlailin siis kokemuksia ja kyselin Facebookissa sisustusryhmissä kans käyttökokemuksia. Pääasiassa kaikki kommentit oli positiivista, kehuttiin kauheasti, että tuo muovi on helppo pittää puhtaana, eikä siinä parinkaan vuen jälkeen näy juuri kulutuksen jälki. Kuumuutta se ei tietenkään kestä, mutta eipä oikeillekaan tasoille kuumia kattiloita lasketa ilman pannunalusta. Kehuttiin myös paljon sitä, että vaikka vahingossa tulis veittellä viilto siihen pintaan, niin sitä ei huomaa ollenkaan.

Sitten siihen muovin asennukseen. Suosittelen hommaan jonku siihen kaveriksi. Mulla ainaki olis yksin palanu käämit, ko meinas kahestaanki mennä, heh. Me asennettiin se muovi sillai, että nuo "puunsyyt" meni pitkittäin tasoa pitkin. Kiinnitin sen muovin pään sinne tason reunaan ja sitte pikkuhiljaa tapettilastalla lähin kiinnittään sitä. Isä pietti mulle sitä muovia pinkeänä, niin että sain pikkuhiljaa kiinniteltyä sitä. Vaikeinta tässä oli se, että ei jäis ilmakuplia. Meilä niitä ainaki jäi muutamia ihan pakostaki. Jospa ne sitte ajan myötä tasottuis. Ja tosiaan vaikka alla olevassa kuvassa isä yksin tuota kiinnittää, niin se on vain lavastettu mallikuva. :D

Sittenkö muovi on kiinni pinnassa, niin mattopuukolla leikkaa ylimääräset poijes. Jätimä sen verran ylimäärästä tuone reunoille, että ne sai käännettyä sinne tason alle. Nuo tasojen kulmat sitten oli vähän kinkkisempi paikka. Vetastiin mattopuukola viilto siihen kulmakohtaan ja käännettiin niitä sitte siinä kulmassa vähän päällekkäin. Sitten sen kuumailmapuhaltimen avulla sulatettiin sitä muovia, että se ei lähe repsottaan ja muutenki, että se vähän "sulautuis" nätimmäksi. Kannattaa olla varovainen, koska se kuumuus tosi helposti lähtee muotoileen sitä muovia. Viimeistelee sitten tällä tavalla kaikki kulmat ja mattopuukola muotoilee kaikki muutki yksityiskohat kohillensa. Nyt pitäs olla eka tasonpätkä päällystettynä!

Tiskipöytä pätkä oli ehkä haastavin. Meillä just se tasonpätkä oli pisin, joten päällystettiin eka ne "kokonaiset" tasot, ja sitten leikattiin erikseen ohuemmat kaistaleet muovia tiskipöyvän molemmin puolin. En hoksannu siitä vaiheesta ottaa kuvia, ko touhutessa unohtu. Mutta ehkä nuista valmiin keittiön kuvista vähän hahmottaa mitä tarkotan. Youtubesta löytyy muuten paljon hyviä ohjevideoitaki, miten D-C-Fixiä asennetaan, joten kannattaa sieltäki kattoa. :)

Tässä nyt ehkäpä se tämän postauksen kiinnostavin osio, eli ennen ja jälkeen -kuvat, olkaapas hyvä! :)

Minun mielestä meän keittiössä raikastu ilme kyllä aika kivasti. Tuommonen puukuosi tuo kyllä jotenki semmosta mukavaa eloa, melkein ko olis ihan uus keittiö! Suosittelen kyllä, jos yhtään kaipaa pientä muutosta, mutta ei raski koko keittiötä pistää uusiksi. Olin jo reilu vuosi takaperin tuunannu meän keittiötä sen verran, että olin maalannu välitilan vaaleanpunaset laatat vaaleanharmaiksi. Nyt oli sitte tasojen vuoro, koska pikkumuutos piristää aina. Saa nähä, mitä keksin seuraavaksi. Hiljaa hyvä tullee.. ;)

Nyt mie alan viettään ihanan rauhallista viikonloppua hyvien kirjojen parissa, rentouttavaa viikonloppua teilleki! <3

Terkuin, Sanna

KUULOKEKAVERI

Heipsan! Jokos sielä ruuvun takana ollaan hiihtolomala, vai onko semmosta ees tiossa? Mie täällä viettelen ommaa hiihtolommaani lumen keskelä ja koko ajan tullee vain lissää. Voin sanoa, että eilen oli jopa tosi mukava tehä lumitöitä, ko se kävi niin liikunnasta. Ja osittain siksiki, ko se on niin harvinaista "herkkua" kerrostaloasujalle. :D Täälä olen saanu minun vähän kaoksissa olleen värkkäilyinspiksenki takasin, ja tässä kevvään mittaan olis tarkotus postailla vähän helpompia ja vaativampiaki juttuja. Muun muassa aattelin esitellä teille kivan keittiön tuunausvinkin. :)

Tännään värkkäily ei varsinaisesti liity sisustamisseen, mutta minusta aika hyödyllinen vinkki. Varsinki musiikin ystäville. Mie kuuntelen melkeinpä päivittäin musiikkia, ja aina mulla niin tympäsee, ko nappikuulokkeet on solmussa taskun- tai laukunpohjalla. Tuossa yks päivä sitte mietin, että nyt pakko keksiä tähän ärsyttävään ongelmaan ratkasu. Selasin vähän internetin ihmeellistä maailmaa ja sieltähän löyty vaikka minkälaista ideaa. Yks juttu pisti mulle sitte silhmään ja halusin ehottomasti kokkeilla siittä ommaa versiota, ja nähhä onko se oikeasti toimiva juttu. Nyt ohjeistan teile niin helpon vinkin, miten saat kuulokkeet aina kätevästi matkaan menemättä solmuun. Jos vain jaksatta aina nähä vähän vaivaa. ;)

Kuulokepidikkeeseen tarttet:

- kaks pyykkipoikaa

- liimaa

- ja jos haluat koristella, niin esim. askartelumaalia

Aika helpolta kuulostaa jo tässä vaiheessa, eikö? Sitä se onki, voin luvata! Mie siis otin tähän kaks puista pyykkipoikaa, joita sitten lähin koristelleen maalilla. Kokkeilin eka maalata pikkusia kukkia, mutta ne meni ihan häneksi, niin päätinki sitte maalata ihan vain mustia raitoja. Toiseen pyykkipoikaan kirjotin lisäks sitte "kuulokkeet". Näistä pyykkipojista tarttee tosiaan sitte koristella vain tuo toinen sivu, koska se toinen sivu jääpii piiloon. Tietenki saapii maalata vaikka ihan koko pyykkipojan, jos haluaa. :)

Sittekö on koristeluihin tyytyväinen ja maalit on kuivahtanu, niin olis liimauksen aika. Mie käytin tuommosta yleiskontaktiliimaa. Se on tosi pitävää ja helppokäyttöstä. Mutta onnistuu varmasti esim. kuumaliimalla tai erikeepperilläki. Laitetaan siis sitä liimaa niille koristelemattoille sivuille ja sitten ne sivut liimataan yhteen. Tässä vaiheessa HOX!! Kattokaa tarkasti alla olevasta kuvasta, että liimaatta ne oikein päin, koska niitten olis tarkotus olla "eri päin". Hienot on taas sepustukset mulla. :D Mutta kattokaa tosiaan alta kuva!

Ja se olis sitte vähän niinkö siinä, eli kuulokepidike on näinki nopeasti ja helposti valmis! Mulla meni ehkä reilu puolituntia tämän kans, ko maalailin ja oottelin, että ne koristelut kuivahtaa. Ei mistään pienimmästä päästä tämä härveli ehkä ole, mutta kätevä ja sievä, jos vain viittii nähä vaivaa siinä koristelussa. Mietiskelin tuossa tehessä, että tähän vois toimia se decoupage -tekniikka, mitä käytin niissä lasinalusissaki, jos viittii alkaa aivan näpertään.

Miten se kuulokkeitten kiinnitys sitte? Eli toiseen päähän pistää kiini tuon plugin sitte pyörittää sen johon tuohon ympärille, ja sitte toiseen päähän pistää kiini nuo napit. Eikä pitäs kärsiä johotkaan, koska pyykkipojissahan on tuommonen pieni "lovi" tuolla nipsupäässä, niin se johto ei ole puristuksissa sielä välissä.

Nyt ei pitäs minun kuulokkeet olla enhään solmussa, ko viittis vain aina pyöritellä ne kiinni nuihin... Eipä ole monen sekunnin homma, niin eiköhän sitä nyt sen verran voi ryhistäytyä. Eipähän tartte jatkuvasti sitte kirota kouluaamuina bussissa, ko osa matkasta mennee siihen, että joutuu selvittelleen piuhoja.

Mukavaa maanantaita ja rentouttavvaa hiihtolommaa! Tai tulevaa semmosta. Tai muuten vain rentouttavia päiviä, vaikkei lommaa oliskaan. :) Nautima tästä, ko päivissä alkaa olla koko ajan enämpi valoa! <3

Terkuin, Sanna

TAIDETTA YSTÄVÄNPÄIVÄNÄ

Mukavaa sunnuntaita ja ihanaa ystävänpäivää! Taas yks viikko kohta ohitte, ja mihin se taas vilahti? Aivan pelottaa, ko tämä aika mennee välillä niin nopsaa. Mutta niin kait se mennee, ko hommaa on paljon. Onneks kohta on loma ja pääsee käyhmään pohjosessa, niin saapii ihan oikeasti jättää sen kiireen ja stressin tänne Turkuun. Vaikka justhan mie tulin Pellosta joululomalta? No joo, sammaanlaihin se aika kulluu ko ennenki, mutta aina sitä jaksaa vain ihmetellä. Että ei mulle sen ihmeempää kuulu: ihmettelyä, kiirettä ja stressiä pääosin!

Tällä viikola haluan näyttää teile helpon ja hauskan vinkin, miten voitta tehä itte "taidetta" koristaan teän kotia. Mie tykkään piirrellä ja maalailla itte tauluja omille seinille. Varsinki sillon tykkään piirrellä, jos haluan tyhjentää päätä ja olla ajattelematta mittään. Mie uskon, että moni muuki mielellään tekis itte kivoja sisustuskuvia seinille, mutta ei sitä tehe, koska aattelee, että ei ossaa. Höpöhöpö sanon mie. Kaikki siihen pystyy, jos vain oikeasti haluaa. Ja nyt näytän toooosi yksinkertasen tavan, jonka jokanen varmasti handlaa. ;) Eli alamapa taiteileen!

Taideteoksen tekemisseen tarttet:

- muovipulloja

- jotaki maalia

- paperia, kartonkia, pahvia, tms.

Nyt tehemä taidetta seinille siis niin sanotulla leimasintekniikalla. Eli käytetään kaikkea mahollista leimasimena, että saahaan kivoja kuvia. Tällä kerrala mie käytin ihan muovipulloja ja pullonkorkkia. Jos haluaa olla vähän "edistyneempi" leimasintaiteilija, niin voipii kaivertaa esim. perunaan jonku kivan kuvan, jolla sitten painelee kuvia paperiin. Mutta nyt siihen, miten voi käyttää muovipulloja.

Ekana mie sekotin tuota minun askartelumaalia ja pienen määrän vettä laakeassa astiassa. Laitoin sen takia vettä, että sain tuota maalia vähän juoksevammaksi ja näin ollen kans riittosammaks. Ja sen astian tosiaan kannattaa olla sen verta iso, että se pullon pohja mahtuu kokonaisuuessaan siihen.

Sitten mie otin vain muovipulloja erikokosina ja lähin vähän paksummalle paperille testaileen, että miltä se kuvio näyttää. Eli kastaa pullon pohjan maalissa ja sen jälkeen painasee sen pohjan varovasti paperille. Aluksi siis ihan tosiaan vain painelin kuvioita menemään, koska halusin nähhä minkälaista kuviota mistäki tullee. Kokkeilin kans painaa pilttipurkinpohjaa ja pullonkorkkia. Olin eka aatellu, että tekisin jonku näkösiä kukkia, mutta mulla pakkaa suunnitelmat muuttuun aina matkalla, joten teinki jotaki ihan muuta, ko kukkia. Tykästyin 1,5 litran muovipullon pohjaan ja pullonkorkkiin, joten lähin niistä kehitteleen kuviota.

Painoin ekana ihan yhen tuommosen pullonpohja kuvion. Sen jälkeen painelin kerran talouspaperille ja sitten uuesti tuohon paprille siten, että ne sakarat meni nuitten edellisten sakaroitten välliin. Ja sen takia käytin sitä pullonpohjaa välillä talouspaperilla, että sain siitä sitä maalia vähän pois, ja näin sain tuommoset pienemmät sakarat painettua paperille.

Sitte otin sen korkin ja kastoin sen reunoja maalissa. Korkilla tein keskustan ja sitten ulkokehälle jokasen sakaran kohalle kans tuommosen ympyrän. Mulla vähän tuli semmosia mustia ylimääräsiä pisaroitaki tuohon, ko oli ehkä vähän liian vetistä se maaliseos. Minua se ei kuitenkhaan haitannu yhtään, ja tuli just kiva "rososuus" nuilla maaliroiskeilla. En lähteny muuta ennää siihen tekkeen, joten jätin sen sitte kuivahtaan rauhassa.

Näin taideteos on valmis! Tosi nopeaa ja helppoa, ja voi tehä ihan minkälaisia kuvioita vain ikinä keksii. Ainoastaan mielikuvitus on rajana! Mulla tämä ehkä muistuttaa vähän mandalaa, mutta paljon minimalistisempaa semmosta.

Mie pistin sen roikkuun hengarista seinälle. Voipii olla, että se kuitenki myöhemmin löytää paikkansa kehyksistä ja tauluhyllyltä. Tai jääkaapin ovesta. Vaihtelu virkistää, ko mullaki ylleensä aina on vain samat kuvat seinillä.

Multa on välillä pyyelty värkkäilyjä, joihin löytys matskut jo kotoa, ja että ne olis mahollisimman yksinkertasiaki tehhä. Minusta tämä on kyllä semmonen! Ja voipii ylpeänä kertoa kavereille, miten on itte taiteillu omat taulunsa, heh heh. ;)

Kauniina sisustuselementtinä toimii myös sekanen värkkäilykrääsäkärry, heh!

Oikein lepposaa ystävänpäivän iltaa ja rakkautta kaikille ihanille ystäville. <3 Muistakaa arvostaa ystäviänne ihan vuoden jokasena päivänä!

Terkuin, Sanna