JÄÄKAAPIN SOMISTUSTA

Tervetuloa helmikuu ja heippa pitkästä aikaa! Täällä tavallista rajumpi flunssa kaato minut melkein koko viime viikoksi aivan sängynpohjalle, mutta nyt alkaa taas elämä voittaa. :) Sen takia bloginki puolelakaan ei ole tapahtunu mittään, mutta eikhään siihen tule nyt muutos, ko vointi on parempi ja virtaaki vähän enämpi. Toivottavasti oletta silti malttanu pysyä sielä mukana, vaikka onki ollu hiljasempaa. Pahottelut siitä! Ihana päästä taas värkkäileen oikein kunnolla, vaikka tuota kouluhommaaki riittää, ko on yks aika iso projekti menossa sielläki. Mutta paras tapa päästä irti normiarjesta on vähän värkkäillä, eikös? ;)

Tällä kertaa värkkäillään jotaki melko helppoa ja yksinkertasta. Monelle tämän kerran tarvikkeet voi olla tuttuja omasta lapsuuesta tai omien lasten touhuista. Mie ainaki olin aika kova väkertään näistä vaikka minkälaista pienempänä. Ja mikä hauskinta, nämä on nyt tulossa kovvaa huutoa takasin (tai on tulluki jo), ja yhä enämpi niitä näkkee myös mukana sisustuksessa ja askarteluissa. Kysseessähän on siis hamahelmet! Ja tällä kertaa me tehemä niistä magneetteja jääkaapin ovveen.

Magneettitarvikkeet:

- hamahelmiä ja niitä pohjia

- silitysrauta ja leivinpaperia

- magneetteja tai magneettinauhaa

(- liimaa)

Ekana otetaan ne helmet ja alustat esille. Sitten vain helmiä alustaan paikoilleen ja tekkee sen näkösiä kuvia ko haluaa. Ja sen kokosia ko haluaa. Tietenki pienet varmasti pyssyy paremmin sitte jääkaapissa kiinni, ko ne ei ole niin painavia. Mie tehin suurimmaks osaks tuommosia pieniä, koska minusta ne on söpöjä, ja jos haluaa pistää vaikka valokuvia esille, niin ne ei peitä koko kuvvaa allensa.

Kahvia ja värkkäilytarvikekaaosta.

Ko helmiasetelmat näyttää hyvältä, niin sitten ne helmet häätyy saaha pyssyyn yhessä kiini. Tässä vaiheessa silitysrauta seinään ja leivinpaperi esile. Varokaa sitte polttamasta itteänne sen rauan kans! Ko rauta on kuuma, niin leväyttää varovasti sen leivinpaperin siihen helmien päälle ja lähtee siitä sitten silittelemään pyörivin liikkein. Rauta saapii olla aika kuumalla. Siittä leivinpaperin läpi näkkee aika hyvin, koska ne helmet on sulautunu yhteen kiinni. Kannattaa muuten sen verran varovasti silitellä, että ne alustan piikit ei lähe sulahmaan. Mie muistan ko mulle joskus pienempänä on käyny sillälaila, ko olen vähän liian innokkaasti silitelly. :D Ja mie silitän sen takia pöyvällä pyyheliinan päällä, koska en jostaki syystä ole saanu hommattua 4,5 vuen aikana silityslautaa...

Sittenkö näyttää, että ne helmet sulanu kiinni, niin silitysossuus on valmis. Antaa niitten vähän jäähtyä ja irrottaa ne sitte siittä alustasta. Kannattaa laittaa ne joksiki aikaa muuten vaikka kirjan alle suoristuun, ko niilä on paha tapa lähteä käyristyyn jäähtyessä. 

Seuraavana ja viimisenä vaiheena oliski sitten ennää vain magneettien liimaus nuihin helmikoristeisiin. Multa löyty itteltä tuommosta magneettinauhaa, niin käytin sitä. Se vain vähän huonosti otti kiinni jääkaappiin, varsinki jos yritti kiinnittää valokuvvaa sillä. Semmoset pyöreät magneetit vois olla parempia ja pitävämpiä. Ja voipiihan tässä kierrättää ja käyttää vanhojen magneettien magneetteja. Olipa tyhmä lause, mutta en tiä miten muuten sen vois sanoa. :D Ehkä ymmärsittä kuitenki minun idean.

Mie leikkasin siittä nauhasta pieniä palasia ja liimasin ne tuohon helmien sulaneelle puolelle kiini. Meinasin eka liimata ne kuumaliimapistoolilla, mutta sen nauhan toisella puolella oli liima jo valmiina, ja se tarttuki semmosenaan tosi napakasti kiinni tuohon.

Jos pistää semmosia pyöreitä magneetteja, niin kannattaa käyttää sitä kuumaliimaa. Se on niin kätevää monessa askartelussa, ko se tarttuu hyvin ja kuivuu nopeasti. Senki kans kantsii olla varovainen, koska se liima on TOSI kuumaa siinä liimaushetkellä. Suosittelen kyllä hommaan tuommosen kuumaliimapistoolin, jos on kova askartelleen ja näpertään. Se soppii niin monneen hommaan ja mulla tuo makso muistaakseni 8€ kieppeillä. Nuita löytyy niin askartelu-, kirja- ja rautakaupoista. Ja ihan varmasti marketeistaki. Liimapötköpaketteja pistooleihin saapii ihan parilla eurolla. Kuumaliimahan on tuttu minun ihan ekasta postauksesta!

Vähän aikaa antaa liiman kuivahtaa ja sitte se olis niinkö siinä: magneetit on valmiita! Ei muutako magneetit kiini jääkapin ovveen ja tärkeät lippuset ja lappuset niilä kiini. Näin saapii tylsä jääkaappi vähän piristystä. Ja näitähän voipii askarrella yhessä lastenki kans, niin lapsetki saapii just mieleisiänsä magneetteja. Koska ihan hyvinhän näitä voipii laittaa semmosiin magneettitauluihinki, jos sattuu semmosia vaikka löytyyn kotoa. :)

Helppo ja trendikäs somistusvinkki! Aivan tuli valinnanvaikeus, että mitä värejä käyttäis ja vähän jäi himoki päälle. Taijan tehä näitä lissää joku päivä, koska netistä löyty vaikka minkälaisia ihania kuvamalleja hamahelmiin! Mulla on mielessä muitaki magneetti-ideoita ihan muista matskuista, mutta toteuttelen niitä sitten mahollisesti myöhemmin kevvään aikana, ettei aivan mene magneettivärkkäilyiksi.

Niin ja jos jollaki on menny ohi tuo tulostettava seinäkalenteri, jonka tehin teille, niin sehän löytyy täältä! Vielä on 11 kuukautta jäljellä. Mukavaa loppuviikkoa ja hyvvää alkanutta helmikuuta! <3

Terkuin, Sanna

PAPERINARULLA SISUSTAMISTA

Tiistaitervehys! Täällä kirjottellee yks tyyppi, jonka aivot on aivan jääny lomalle. Ei meinaa oikeasti millään päästä tähän arkeen takasin ja kaikki asiat tökkii, eikä mikkään meinaa oikein kiinnostaa. Plääh. Huomisestako vielä selviän, niin sitten lähen loppuviikoksi ansaitulle pikkulomalle Kuopion ja Kajaanin suunnille. Tämmönen pehmeämpi laskeutuminen arkeen, ko piettää välillä vähän lommaaki, heh.

Mutta jos jotaki hyvvää tässä arjessaki, niin on nähny koulukavereita, ja lisäksi alotin eilen jotaki uutta ja jänskää, mistä olen haaveillu jo jonku aikaa! Mie nimittäin alotin tukiviittomien alkeiskurssin. Olis mahtavvaa osata joskus viittomakieltä sujuvastiki, mutta ehkä mie nyt alkuun tyydyn nuitten tukiviittomien opetteluun ja hommaan itteni vielä jatkokurssilleki, kunhan eka handlaan alkeet. :) Tästä jutusta olen jotenki tosi innoissani, jes!

Sitte siihen tämän kertaseen värkkäilyyn. Mie värkkäilin nämä joululahjaksi minun ämmille (eli mummolle), ja aikasemmin syksyllä värkkäilin tämmöset lahjaksi minun serkulleki. Niistä mulla ei ole valitettavasti kuvia, koska se vanha kone vei ne kuvat mennessään. :( Mutta tosiaan tännään värkkäillään nämä kuuluisat lankavalopallot, joista puhuin jo joskus aikasemminki, että häätyy testata tehä!

Valopalloihin tarttet:

- led-valosarjan

- ohutta paperinarua

- vesi-ilmapalloja

- liimaa

- tarpeeks ison kulhon liimaseokselle ja joku sekotusväline

- suojamuovi pöyvän päälle, missä pallot tehhään

Mie käytin näihin palloihin tuommosta luonnonvalkosta paperinarua, missä meni seassa ohutta kultasta lankaa. Mulla oli varulta vielä tuommonen jämäkerä ihan vain valkosta, jos tuo kultavalkonen ei oliskaan riittäny, mutta hyvin se riitti kahteenkymmeneen palloon! Aikasemmin tosiaan ko syksyllä tehin ne ekat valopallot, niin tein kymmenen valkosta ja kymmenen pinkkiä, niin sillon mulla meni puolet aina yhestä värikerästä. Mutta tuo yksvärinen onki vähän ohkasempaa, niin ehkä sitä sen takia meni enämpi. Tuota paperinarua löytyy monista askartelu- ja käsityöliikkeistä, ja hintaluokka on 6-10€ vyyhti, riippuen väristä ja kaupasta.

Ekana lähin puhaltaan 20 suht pyöreää vesi-ilmapalloa. Tai oikeastaan nakitin sen puhaltamisen muille, koska en vain millään meinannu saaha niihin ilmaa... Jotku ruukaa pyöritellä vielä kelmua niitten pallojen päälle, ko siittä pallosta muka voipii irrota sitä väriä. Mutta mulla ei ainakaan irronnu! Ostin minun pallot siis Tigeristä parilla eurolla, ja siinä pussissa tais olla 100 kpl?

Sitte sekotin laakeaan astiaan reilusti vesiliimaseosta. Elikäs puolet erikeepperiä ja puolet vettä. Sen jälkeen pyöritin sitten sitä paperinarua kämmenen ympärille sen verta ko silmämääräsesti katoin, että olis sopiva määrä siihen pallon ympärille. Ko on tarpeeks, niin naru poikki ja upottaa sen kieputetun pikkukerän siihen vesiliimaan ihan kokonaan.

Sen jälkeen ottaa siitä rullasta sen toisen pään ja lähtee vain kieputtaan sitä pallon ympärille sikin sokin. Kannattaa eka pyöritellä sillai, että se alotuspätkä jääpii parin kiekan alle. Kattokaa alta esimerkkikuva. Sitten vain pyörittellee ihan loppuun saakka ja sen loppupään sitte pujottellee sinne sekkaan, ettei se lähe purkaantuun auki. Sitten vain muoviselle alustalle kuivaan. Ja samalla tyylillä tehhään loput 19. Ko on valmista, niin sitten antakaa yön yli kuivua.

Seuraavana päivänä sitte nuppineula kätteen ja palloja poksauttelleen. Sitten vain reppii käsin ne pallonjämät sieltä sisältä pois, ko on puhkonu eka ne pallot. Jos ei käsin saa, niin vaikka pinsettejä voi käyttää apuna.

Ennää on sitte jäljellä pallojen kiinnitys valoihin. Mie käytin Clas Ohlsonin led-valosarjaa, joka sopii seka ulko- että sisäkäyttöön. Tässä valosarjassa on 40 valoa, mutta tehin niin, että pistin aina kaks valoa yhen pallon sisälle. Otin siis vain valojen pään, eli ekan lampun, ja lähin pukkiin niitä vain nuihin palloihin sisälle. Eli eka ja toka valo ensmäiseen palloon, kolmas ja neljäs valo toiseen palloon, jne. Mie en kiinnittäny niitä mitenkään muuten, mutta jos tuntuu, niin voihan vaikka pienellä rautalanganpätkällä kiinnittää sen johon aina palloon kiinni. Mulla ainaki oli suht tiheitä nuo pallot, niin ne hyvin pysyy sisällä ilman kiinnitystäki. Vähän ne valot saattaa välillä sojottaa nuista reijistä ulkopuolelle, mutta eipä se haittaa!

Nyt on lankavalopallot valmiit! Tyylikkäät ja ihanan herkän näköset. Täytyy ehkä joskus tehä itteleki vaikka makkarriin. Minusta tuo valkosen ja kullan yhistelmä on aika kiva, ja soppii hyvin vanhemmanki ihmisen sisutukseen, niinkö just ämmille.

Ämmin tykönä ne ainaki löysi heti paikkansa olkkarin ikkunanlaualta. Ja niitähän voipii roikuttaa vaikka verhotangosta, pistää lasikulhoon tai vaikka kieputella peilin reunojen ympärille. Mietittiinpä me semmostaki, että voishan ne olla aika kivat joulukuusessaki. Siinäpä siis koristevinkki ens joululle. ;)

Jospa tässä ens viikolla olis taas vähän enämpi arjessa kiinni ja sais nämä värkkäilytki kunnolla käyntiin. Olen miettiny semmosta pikkuarvontaaki johonki sopivaan välliin, mutta siitä sitten enämpi myöhemmin. :) Mukavaa loppuviikkoa! <3

Terkuin, Sanna

UUSI VUOSI JA JOULUN SULATTELUA

Hyvvää uutta vuotta 2016! Niin sitä on jo vain reilu viikko menty tätäki vuotta ja blogissa on ollu pari viikkoa aika hiljasta. Ikävä on ollu kyllä värkkäilyjä ja kirjottamista, mutta on ollu kyllä ihana olla vain, nähhä kavereita, tehhä käsitöitä ja jännätä jääkiekkoa. Ja ne kisat päätty kyllä just niinkö pitiki, mahtavaa pikkuleijonat! Mulla on lommaa ennää huominen jäljellä, nyyh. Mie tässä parhaillaan istun junassa ja aamulla varhain löyvän toivottavasti itteni taas Turun kotoa (jos vain VR ja talvi tullee toimeen). Arki ei jotenki meinaa napata ainakaan vielä ajatuksena yhtään, mutta eiköhän se siitä lähe taas rullaan, ko vain pääsee vauhtiin.

Mie olen kovasti nyt lomala koittanu perehtyä valokuvauksen maailmaanki. Nimittäin kiitos minun isoveljen älyttömän joululahjan, mulla on nyt viimein järjestelmäkamera! Mie toivon, että oppisin mahollisimman nopsaa hallitteen tuon kameran ja se näkyis täällä blogissaki parempina kuvina. Vieläkö saisin mahollisimman pian minun vakkari kuvanmuokkausohjelman tähän uutenki tietokonneeseen, niin alkaa olla hommat kohillansa.

Eiköhän siinä ollu ne pääkuulumiset tältä lomalta, joten voijaan pikkuhiljaa siirtyä vuen ensimmäiseen värkkäilyyn! Joulu on nyt juhlittu, niin eiköhän ole aika alkaa sulattelleen poijes niitä ylimääräsiä joulu(kilo)ja. Kaivelkaapa kaikki kynttilänjämät nytten esile, sillä tännään värkkäillään uusia kynttilöitä uuteen vuoteen. :)

Kynttilän tekotarvikkeet:

- kynttilänjämiä

- erilaisia muotteja (tölkkejä, maitopurkkeja, leivosvuokia, piparkakkumuotteja, jne...)
- mahollisesti foliota

- kalalankaa

- pitkiä cocktailtikkuja tai sukkapuikkoja

- vanhoista kynttilöistä niitä metallipyörylöitä tai rautalankaa

- kattila (mielellään semmonen, vähän huonompi kattila)
- kauhoja
- tarjottimia (jos täytettyjä muotteja häätyy liikutella)

Tarkotuksena on siis sulattaa vanhoja kynttilöitä, kaataa se seos sitte erilaisiin muotteihin ja sillälaila saaha vanhat kynttilänjämät uusiokäyttöön. Mie tehin erilaisia kynttilöitä: perus pöytäkynttilöitä ja pienempiä tuikkutyyppisiä, joita voi polttaa semmosenaan alustalla tai pistää vetteen kelluun ja polttaa siinä.

Ekana häätyy hommata tarpeeks niitä muotteja. Mie käytin maitopurkkeja, juomatölkkejä, leivosvuokia ja piparkakkumuotteja. Maitopurkeista ja juomatölkeistä leikkasin sen yläosan poijes. Leikkaa ihan sen mukkaan kuinka isoja kynttilöitä haluaa tehä. Leivosvuokia käytin ihan semmosenaan ja piparkakkumuotteihin laitoin pohjaksi foliota. Ne piparkakkumuotit vuotaa kyllä siltiki, mutta ei ehkä ihan niin paljoa. Kannattaa muuten tietekki puhistaa ne maitopurkit ja juomatölkit, ettei tule esimerkiks tuoksukynttilöitä kaljan aromilla... Heh!

Kynttilöihin häätyy tietenki saaha sitä sydänlankaaki, niin mie tehin itte joihinki kalalangasta ja osassa taas käytin niitten vanhojen kynttilänjämien sydänlankoja. Kalalangasta saapii tehtyä vaikka letittämällä tai sillälaila "nyörittämällä". Painappa tästä, niin löyvät hyvän ohjeen tuohon nyöritykseen.

Sitten mie leikkasin nuista pitkistä tikuista semmosia sopivan mittasia pätkiä nuitten kaikkien muottien päälle, mihin sen sydänlangan saapii sitte pyöräytettyä kiini, että ne pyssy suorassa, ko niitä kynttilöitä alettaan valamaan. Ne kannattaaki ne sydänlangat mitata sillälaila, että sitä jääpii ihan reilusti yli, että sen saapii solmittua sen tikun ympärille.

Sinne sydänlangan toiseen päähän mie sitten laitoin tuikuista niitä metalliympyröitä tai sitten rautalangasta väänsin sinne ympyrän. Ihan vain tosiaan sen takia, että siellä olis semmonen pieni paino, että se lanka pysys suurinpiirtein paikallaan.

Seuraavaksi langat ja tikut paikalleen, ja sitten vain kynttilöitä sulattelleen. Kannattaa välilä sekotella sitä ja suht miedolla lämmöllä sulatella ihan rauhassa. Älkääkä jättäkö vahtimatta ettei käy vahinkoja! Sieltä saapii kätevästi sitten lusikalla poimittua ne vanhojen kynttilöitten sydänlangatki, ko ne kynttilät on sulanu. Nostaa ne sitte vaikka leivinpaperilla jäähtyyn, niin niitä voi käyttää niihin pienempiin kynttilöihin sydänlangaksi. Mie itte ehkä tykkäsin enämpi käyttää tuota itte tehtyä sydänlankaa, oli jotenki helpompi.

 

Vanhojen kynttilöitten sydänlangat

Ko ne kynttilät on sulanu, niin sitten vain kauhalla alkaa lappaan niihin muotteihin sitä steariinia ja tarkkailee, että ne langat pysys suht keskellä sitä muottia koko ajan. Saapii tietekki kaataaki suoraan siitä kattilasta, mutta mulla se ei onnistunu kyllä yhtään, niin otin kauhan kaveriksi.

Mie tehin kahella eri värillä: ekaan satsiin pistin valkosia ja punasia kynttilöitä, ja toiseen valkosia ja sinisiä. Sain sitte tuommosia vähän persikan värisiä ja sitte vaaleansinisiä. Tehin parista kynttilästä kaksvärisiäki, ko ne punertavat kynttilät ehti vähän jähmettyä siinä välissä ko sulattelin sitä sinistä seosta. Mie en vain ymmärrä, että mitä tuolle minun siniselle seokselle tapahtu, ko se jähmettyessä meni tuommoseksi muhkuraiseksi. Tulipahan ainaki persoonallisia kynttilöitä. :D

Niitten kannattaa antaa ihan rauhassa jähmettyä yön yli. Ja mieluiten sisällä. Mie tehin ehkä virheen, ko vein ne ulos jähmettyyn, koska ne vähän halkeili pakkasessa. Ja voi olla, että sen takia nuo sinisetki näyttää miltä näyttää.

Lopuksi tosiaan sitte vain vetasee ne ulos nuista muoteista sen tikun avulla. Maitopurkit mie revin varovasti irti siittä massan ympäriltä. Nuista piparkakkumuoteista mie otin ne foliot irti ja pukkasin ne ulos nuista muoteista sitte.

Lopuksi vain leikkaa ne sydänlangat oikean mittasiksi. Ja voilà: kynttilät on valmiita!

Aika persoonallisia ja söpön hempeitä tuli, eikö? Näistä ainaki näkkee, että on omin kätösin tehty. Täytyypä ens kerralla yrittää vaikka hifistellä vähän erikoisempia jollaki tavalla, jos innostuu taas värkkään vanhoista kynttilöistä uusia. Helppoa, mutta vähän sotkusta hommaa!

Nyt mie taijan alkaa tuijotteleen jotaki elokuvaa ja koitan sitte vähän nukahtaaki, ennenkö häätyy Tampereella vaihtaa junnaa nuitten kaikkien miljoonien kassien kans. Huih. Meni tämä postaus vähän myöhässeen, ko kuvat lattaantu ihan suuuuuuuper hittaasti huonolla netillä, mutta parempi myöhään ko ei millonkaan. Hyvvää yötä!

Terkuin, Sanna