UUSI VUOSI, UUSI KALENTERI

Oikein mahtavaa uutta vuotta kaikki sielä ruu'un toisela puolen! Muistatta ehkä, ko vuosi sitten tehin joululahjaksi tulostettavan vuosikalenterin. Sillon mietiskelin mielessäni, että voisin tehä siittä vuosittaisen perinteen. Ja näin se perinne saiko saiki nyt jatkoa! Muutaman päivän myöhässä, mutta parempi myöhään ko ei millonkhaan, eikö.. :)

LATAA KALENTERI TÄSTÄ

Yllä siis linkki, jota kautta pääset lattaan vuen 2017 tulostettavan kalenterin. Halusin tänä vuonna tehä ihan erilaisen kalenterin kuvituksen osalta, joten nyt mukana on väriä selkeitten piirrosten sijasta. Luulen kyllä, että kalenteri toimii mustavalkosenaki, jos ei satu olheen väritulostinta. Viime vuen kalenteri mulla ittellä roikku housuhengarissa. Lisäks olen nähny muila sen jääkaapinovessa tai jossaki muuala magneetilla kiini, tai sitte vain narulla niputettuna yhteen. Toivottavasti tämäki kalenteri pääsee koristaan teän monen seinää tai jääkaapinovea! Son aina paras palaute tekijälle, ko mennee kylään jonneki ja sielä näkkee oma tekemän kalenterin jossaki.

Ladatkaa kalenteri niin pääsettä näkkeen miltä se näyttää kokonaisuuessaan. ;) Tämä kalenteri on teile pieni lahja mukanaolosta. Kiitos teille menneestä vuesta ja jatkethaan tänäki vuonna toivottavasti idearikkaissa merkeissä! Päätavotteena tälleki vuele, on välittää luovuutta jokasen arkeen niin paljon ko mahollista. Toivottavasti pysyttä yhtä ahkerasti mukana ko tähänki asti! Palathaan, kunhan saan tämän vuen ekan värkkäilyn tulille. Nyt mie jatkan vielä hetken lommailua täälä Lapin paukkupakkasissa. Talvista tammikuuta ja mukavaa loppuviikkoa! <3

Terkuin, Sanna

TARINOITA SISUSTUKSEEN

Taitaa olla ensimmäinen kerta, ko postaan teille jotaki muutako värkkäilyohjetta (jos ei joululahja- ja arvontapostausta lasketa). Mie nimittäin haluan päästä kertoon teile, miten tavaroita kierrättämälläki voi sisustaa. Miekö itte olen semmonen, joka tykkää sisustaa tavaralla, jolla on joku tarina. Ja kierrätetyllä tavaralla niitä varmasti riittää. Vaikka niitä tarinoita ei aina tietäiskään, niin niitä voi päässä kehitellä ja kuvitella, ja heti sen tavaran arvo kasvaa entisestään. Ainaki minun mielestä.

Multa löytyy kotoa paljon semmosta tavaraa, jotka on joko kulkenu suvussa pitemphään ja sitä myötä kulkeutunu mulle, tai sitten semmosia jotka olen itte löytäny kirpparilta tai jostaki muualta. Viimeks viime viikonloppuna löysin kirpparilta pikkurahalla kaikkea ihanaa sisustustavaraa, joila varmasti on omat ihanat tarinat, joita voin vain kuvitella omassa päässäni mitä erikoisimmiks. Ne tavarat kuitenki esittelen ehkä joku toinen kerta, ko ne löytää sopivat paikat tästä minun pikkukodista.

Nyt kuitenki asiaa muista minun kierrätystavaroista. Voittako uskoa, että kierrätyksen ansioista minun makkari sai kolme ihanaa uutta juttua: pienen sivupöyän/-penkin, punotun kukkaruukun ja raikkaan värisen viltin. Ja mikä parasta, nämä kolme juttua ei maksanu mulle mithään! Mie pelastin ne nimittäin, ettei niitten tarina päättyis kaatopaikalle. Minun kesätyöpaikassa on vähän joka puolella ollu kesäsiivoukset menossa, joten paljon ylimäärästä tavaraa on saanu väistyä tieltä pois. Minun onneksi siellä oli paljon semmosia juttuja, jotka kaipas uutta osotetta, ja oli just minun näkösiä ja mulle sopivia. Niimpä mie nappasin ne sitten matkaan, että hyvä tavara ei menis aivan hukkaan.

Mie olen kauheasti kriiseilly minun makkarin kans, ko se ei ole vain tuntunu hyvältä ja se on näyttäny jotenki vaisulta. Nyt osittain näitten tavaroitten myötä, se oikeasti (ainaki hetkellisesti) näyttää nyt siltä miltä haluanki. Kummasti viherkasvitki tuo eloa ja viihtyvyyttä! Tuo pieni matala sivupöytä, jota voi tarvittaessa käyttää vaikka penkkinäki, on aivan täydellinen tuohon seinälle vähän niinkö minun sängyn päähän. Minun kauan nurkassa lojunu tauluki sai nyt paikan tuosta pöyvän päältä. Lisäksi mie tykkään niin paljon yhistellä erivärisiä huonekaluja, niin minusta ei ole ollenkaan hassumpi tuo valkonen pinnatuoli siinä vieressä! Lisäksi tällä pöyvälä on varmasti joku mahtava tarina, koska löysin sieltä pikkulapsen käsialalla kirjotetun tekstin "Ulla". Voin kuvitella miten se Ulla-tyttö on maannu tuolla penkin alla ja raapustanu nimeänsä tuonne sallaa.

Ostin viikonloppuna uuen kasvin ja se sai oman pesänsä tästä kierrätetystä punotusta tummanharmaasta ruukusta, täydellistä! Sehän sitte sopi minusta ko nenä päähän tuohon penkin päälle. Lisäks nappasin matkaan tuon ihanan raikkaan ja vähän vanhantyylisen ruutuviltin, just täydelliset värit minun sisustukseen! Ja kaiken lisäks, minun makkari oli kaivannu jo pitemmän aikaa vilttiä.

Se ei siis tosiaankaan tarkota sitä, että jos toisen mielestä joku tavara on nyt valmis menheen roskiin tai lähteen kierrätykseen, että se tavara ei olis enhää käyttökelponen. Minusta tavarassa saaki näkyä sitä käytönjälkeä ja ikkää, mie nimittäin tykkään vähän semmosesta rustiikkisesta tyylistä, jos nyt niin voi sanoa. Toisen roska voi olla toisen aarre, niinhän sitä sanothaan. Pienellä fiksauksella vähän repsottavastaki tavarasta voi saaha aivan uuen verosen ja ihanan osan ommaa kotia. Pikkuhiljaa tämä minun pieni vuokrakoti alkaa oikeasti tuntua kotosalta ja viihtysältä, koska se alkaa näyttää minun näköseltä. Kierrätys (ja jatkuva sisustaminen) kunniaan! Näinhän se sisustaminenki on helppoa, ko laittaa vanhan kiertoon ja ottaa ittele tilalle jonku toisen vanhaa. ;)

Mitäs te oletta mieltä kierrätyksestä? Entäs näistä minun kierrätyslöydöistä, miellyttääkö silmää? Mie kannustan kierteleen kirppiksiä ja kierrätyskeskuksia, koska sieltä voi tehä oikeasti huippulöytöjä!

Ja hei, muistakaa muuten, että synttäriarvonta on vielä tämän viikon käynnissä, ja siihen voi osallistua aina sunnuntain myöhäisiltaan saakka! Osallistuun pääset edellisessä postauksessa ja siihen pääset esimerkiksi painamalla TÄSTÄ.

Mie palailen uuesti tällä viikolla vielä tutun ja turvallisen värkkäilyn merkeissä. Ens viikolla olis tarkotus mennä Seinäjoelle asuntomessuilleki, ko mulla tuossa kutsulippu sinne oottaa. Jos maltan vain ihasteluilta keskittyä valokuvvaan, niin tehen teille sieltäki sitte postausta herkullisimmista kohteista. Lepposaa kesäiltaa kaikille! <3

Terkuin, Sanna

SISUSTUSVÄRKKÄILYÄ 1 V. + ARVONTA

Voiko oikeasti olla mahollista, että siitä on vuosi ko aukasin minun blogin? Sisustusvärkkäilyä on tosiaan pyöriny täällä jo vuen verran ja voi vitsi miten huippu vuosi se onkhaan ollu! Siihen on mahtunu paljon näpertämistä ja väkertämistä, jopa 36 postauksen verran. Olen itteki saanu oppia paljon uutta, ja etenki saanu hyvvää mieltä siitä, ko olen saanu jakkaa nämä omat onnistumiset ja tekemiset teän kans. On tähän vuoteen mahtunu paljon epäonnistuneitaki värkkäilyjä, mutta ne on sitte jääny ootteleen uusia yrityksiä, josko niistä joskus sais kassaan vielä onnistuneita tekeleitä, heh.

Paljon olen kamppaillu senki kans, että postailenko mie tarpeeksi. Sitten on häätyny vain muistutella ittele, että tämon minun harrastus ja sen tahtiin mennään, miten ittestä hyvältä tuntuu. Ihana silti huomata, että oletta pysyny sielä mukana, vaikka välillä oliski pitempiä hiljasia jaksoja! Mulla on nyt pari projektia työn alla (ja sitäki enemmän projekteja ajatuksen tasola, toteutus vain uupuu...), joten koitan saaha ne mahollisimman pian valmiiks ja tänne esile. Ootanki niin innolla minun elokuussa alkavaa kesälommaa ja sitä värkkäilyn määrää, oi että!

Mie olen enemmän ko otettu siitä, miten paljon hyvvää palautetta ja ihania kommentteja mie olen teiltä saanu! En olis ikinä vuosi sitten kuvitellu, että tässä sitä vielä ollaan ja katellaan edelleen maailmaa värkkäilijän silmin. Ko miehän lähin vain kokkeileen, josko tämä olis yhtään minun juttu. Ja olihan se. Homma vei minut aivan mennessään. Sitä koko ajan on hoksottimet päälä ja miettii, että mitäs tuosta vois värkkäillä ja mites tuota vois tuunailla. Mahtavaa on ollu huomata, miten tämä blogi kulkee minun arjessa mukana ja miten siitä on tullu jo osa minua.

Siksipä justiina, ko eihän tämä blogi ois mithään ilman teitä, niin mulla ois pikku arvontaa tässä tyrkylä Sisustusvärkkäilyn synttäreitten kunniaksi. Mie pistän arvontaan minun tekemät pyykkipoikamagneetit. Tästä setistä löytyy kivoja lausahuksia piristään arkea ja esim. jääkaapin ovea. Eikä siinä vielä kaikki! Mie olen nimittäin aivan rakastunu GRANIT -sisustusliikkeeseen ja voisin haalia sieltä ommaan kotiin kaiken, joten halusin sitte pistää sieltä teile arvonthaan jotaki pikkusta ihanaa. Synttäripaketista löytyy siis tyylikkäät servetit loppukesän juhliin sekä ihana säilytyspussukka. Tuo pussukka on paperin ja vahakankaan sekotetta, joten sitä saapii kostealla pyyhkiä, jos siihen sattuu tahroja tulehmaan. Siinä voipii säilyttää kyllä mitä vain, ja se mennee niin keittiössä, makkarissa ko kylppärissäki. Siihen voipii vaikka istuttaa kukan, kunhan pistää sen kukan ruukun kans tuone pussukkaan sisäle.

Tämmönen pikkunen synttäripaketti lähtis jolleki ihanalle lukijalle sielä, ja osallistuminen on näinki helppoa:

- Kirjota tuonne alle blogin kommenttikenttään mistä materiaalista haluaisit, että mie tuunaisin/askartelisin/värkkäisin jotaki ohjetta tänne blogiin. Se voi olla ihan mitä keksit, taivas vain rajana!

- Lisäks pistä sähköpostiosotetta kommenttiin matkaan, niin saan voittajaan sitte yhteyen sitä kautta.

- Lisäarvan saat sillä, että käyt tykkään Sisustusvärkkäilyä Facebook-sivusta

- Muista mainita kommentissa, että monellako arvalla osallistut!

- Osallistumisaika on pari viikkoa, eli se päättyy 1.8.2016 klo 23:59

ONNEA ARVONTAAN!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

Mie ilmotan sitte piakkoin tuon päivän jälkeen voittajalle ja julkasen voittajakommentin sitte tääläki. Järjestän tietekki jonku virallisen valvojan suorittaan minun kans tätä arvontaa tasapuolisuuen nimissä. Toivon teiltä mahtavia materiaalivinkkejä, jotta voisin toteuttaa just semmosia värkkäilyjä, ko te haluatta. Kertokaa ihmeessä kavereileki, niin mie saan enämpi inspiroivia ehotuksia ja kaverit saa mahollisuuen voittaa pienen piristävän paketin!

Mie toivon, että te jaksatta kulkea mukana vielä tästäki etteenpäin, ja toivottavasti yhtä mahtavia, tai jopa mahtavampia, vuosia on Sisustusvärkkäilyllä luvassa vielä monia. On tämä vain niin kivvaa! KIITOS teile tästä vuesta. <3 Eiköhän me jatketa samalla tohinalla etteenkäsin.

Synttäriterkuin, Sanna

VALOKUVAPYYKKIÄ

Heipähei! Täällä yks väsyny opiskelija, joka ei tykkää aikasista aamuherätyksistä. Ja jolla on kaikki aikasemmat koulut ollu alle kilsan päässä ja nyt matkaa onki yhtäkkiä viis kilsaa. Eli ei riitä ennää muutama minuutti koulumatkan tekemisseen ja sehän luonnollisesti tarkottaa vielä aikasempia aamuherätyksiä. Suht kivuttomasti ne herätykset tähän asti on kuitenki menny, ihme ja kumma. Kyllä silti saa ootella vielä aikaa, että minusta tullee aamuvirkku ja riemulla pomppaan kuuelta aamulla uuteen päivään.

Mulla on tällä viikolla ollu jotenki ajatukset aivan seis koulupäivien jälkeen ja värkkäilyt on jääny vähemmälle. Mulla on siinä samassa syssyssä ollu vieläpä sisustuskriisi minun makkarin kans ja olen siellä pyöritelly tuota sisustusta ympäri ja ämpäri. Tuntuu, että minun sisustussilmä oli hetkellisesti ihan täysin hukassa, enkä vain saanu yhtään mittään toimiin. No se meni onneksi ohi, ko googlettelin erilaisia sisustusratkasuja (ja rauhottelin itteäni). Nyt tuolla minunki makkarissa ehkä viimein alkaa näyttää siltä, että olen ihan tyytyväinen. Ainaki toistaseksi. Tämä kriisi vei oikeasti minun voimia enemmän ko olisin uskonu. Eikä saa nauraa, tämä on vakava asia. Toivottavasti sielä ruudun takana on joku muuki, joka kokkee näitä kriisejä tuon tuosta!

Tällä viikolla en siis esittele teille nyt mittään tavanomasta värkkäilyä, vaan ennemminki kivan sisustusvinkin, joka on nyt osa minun ommaa makkaria. :) Yksinkertanen ja sievä tapa, jolla saa valokuvat kivasti seinälle.

Tähän tarttet:

- valokuvia

- narua

- pieniä pyykkipoikia
- jonku kiinnityssysteemin (esim. tarrakoukkuja)

Mie teetätin ihan tätä varten polaroid -mallisia kuvia Smartphotolla, siellä ne näyttää kulkevan nimellä retro kuvat. Kuitenki tuommosia neliönmallisia kuvia, joissa on valkoset reunat. Muutaman hassun euron makso, ko teetätin noin 40 kuvaa. Sitten hankin Suomalaisesta kirjakaupasta kivannäköstä paksumpaa hamppunarua ja pieniä pyykkipoikia. Alle kympillä sain nämä! Ei siis kovinkaan tyyris sisustusvinkki.

Sitten vain jollaki systeemillä (teipillä, nauloilla, koukuilla) kiinnittää narua seinään ja siihen pyykkipojilla kuvia kiinni. Mie laitoin tuommoset muoviset koukut, joissa on toisella puolella tarra. Loistava tapa kiinnittää kaikkea seinälle, ko ne saa tarvittaessa helposti irtiki! Olen käyttäny itte näitä kevyehköjen taulujen taulukoukkuinaki. Eihän ne kovin sievät ole, mutta sulautuu hyvin minun valkosiin seiniin. Ja näitä löytää 12 kappaleen setin Clas Ohlsonilta muutamalla eurolla! Pyykkipoikia mulla on 20, eli hommasin niitä kaks pussia, koska yhestä pussista löyty aina se 10 pyykkipoikaa. Tilasin nuita kuvia reilusti enemmän, ko aattelin, että niitä on kiva ehkä vaihella joskus, jos alkaa jonku naama kyllästyttää. No ei sentäs, vitsivitsi! :)

Kiva vinkki siis, jos normaalit kehysratkasut kyllästyttää. Mullaki on täällä kiviseinät, niin on vähän hankalampi homma lähteä naulaileen tauluja kiinni. Enkä mie tiä saisko tänne ees naulailla. Plus tämä on ihan minun tyylinen sisustusratkasu, joten enemmän ko mielellään toteutin tämän tänne! Voi olla, että käyn hakemassa joku päivä pussillisen pyykkipoikia ja pistän vielä kolmannen rivin kuvia tuohon. Nyt kaikki rakkaat ihmiset ja ihanat muistot roikkuu minun sängyn vieressä muistuttamassa, kuinka paljon korvaamattoman mahtavia ihmisiä mulla on elämässä! Rakkaita koiria unohtamatta. <3

Tuntuu ouvolta, ko en kirjotellu mittään valtavaa ohjeistusta, että miten jotaki askarrellaan. Vaikka alusta alkaen päätin, että tämä blogi tullee kyllä sisältään ihan kaikenlaista sisustusasiaa, ei vain pelkästään jotaki superhyperinnovatiivista ideointia. Silti mulla ittellä on kauhea kynnys julkasta jotaki näin "tylsää". Mutta ehkä välillä häätyy olla vähän tylsä, että voi tulla taas niitä huippuhetkiä. Heh! Ens viikolla on luvassa taas ihan oikeaa ohjetta ja vieläpä hauskaa askartelua, mitä voi tehä vaikka samalla ko kattellee telkkaria illalla! Se on myös se tunnelmallinen syksyjuttu, mistä aiemmissa postauksissa olen puhunu... ;)

Mulla alko nyt viikonloppu, joten nyt heitän kouluhommat mielestä pois, ja innolla alan työstään kaikkia minun mielessä pyöriviä ideoita. :) Ihanaa viikonloppua!

Terkuin, Sanna

RÄSYMATTORAKKAUTTA

Heissan! Sunnuntaista on näköjään tullu mulle blogipäivä. Meinasin suosiolla siirtää seuraavan postauksen vasta tulevalle viikolle, mutta tuli ihan kamala hinku kirjottaa teille ees jotaki. Mulla on siis kolme päivää koulua takana, ja voi että mie olen ollu ihan rättipoikki, ko kaikki on niin uutta ja jännää. Luulin tosiaan, että meillä olis ollu nyt viikonloppuna semmonen sosionomien leiri, mutta se onki vasta huomenna. Onneksi, niin sai kerätä viikonlopun voimia. Varsinki nyt, ko mulle pukkasi päälle vielä ihan järkyttävän flunssan. Kai seki kuuluu aina koulun alotukseen. Mutta ikinä ei ole niin kipeä ja väsyny etteikö jaksais käyä Ikeassa! Eli kävinpä siellä eilen bussilla huristelemassa ja taas kummallisesti tarttu kaikennäköstä pientä krääsää matkaan. Tarpeellista tietenki. Mutta mie kannatan jatkuvaa sisustamista, joten aina on tillaa uusille jutuille.

Nyt sitten siihen värkkäilyyn. Toteutin tämän värkkäilyn jo aikasemmin kesällä Pellossa, mutta nyt sitten sain vasta kuvattua lopputuloksen. Muutenki tämmönen helppo ja nopea ohje on kiva kirjottaa tämmösenä päivänä, ko aivot käy hittaalla ja aivastuksia tullee se sata kymmeneen minuuttiin. Heh! Tämän päivän värkkäily on siis aika yksinkertanen toteuttaa, ja sen voi mahollisesti koota jo kotoa löytyvistä tarvikkeista. Tännään mie siis esittelen teille, minkälaisen lattia-/sohvatyynyn mie tein räsymatosta. Koska muutama vuosi sitten räsymatot vei minut aivan mennessään, niin tämä tyyny soppii minun kotia ko nenä päähän. En varmastikaan ole ensmäinen enkä viiminen, joka tämän idean esittellee, mutta tästä vinkkiä semmosille, joille se ei ole sattunu silmään aiemmin! Tai muistutus niille, jotka on tähän ideaan törmänny, mutta se on jääny unholaan. :)

Tyynyn tekemisseen tarttet:

- räsymaton

- vanhoja tyynyjä

- vanhoja tyynynpäällisiä

- ison neulan ja paksumpaa lankaa (esim. kalalankaa)

Tarkotuksena on siis täyttää matto vanhoilla tyynyillä ja ommella se kiinni. Näinki simppeli homma! Mie löysin tähän tarkotukseen herkullisen värisen räsymaton Ruottin puolelta yhestä kaupasta. Enkä muistaakseni maksanu siitä ko 7-8 €! Eli ei paha. Tietenki tähän voi käyttää vanhoja räsymattojaki, jos löytyy semmonen sopivan kokonen ja ehjä. Se vain tietenki kannattaa pestä ennen käyttöä. Nykyään vaikka mistä kaupasta löytää nuita pieniä räsymattoja edulliseen hintaan, mutta tietenki vanhalla räsymatolla on ihan oma tarinansa. :) Tämä minun matto on kooltaan noin 130cm x 60cm.

Roope toimi tämän värkkäilyn laadunvalvojana.

Tähän tarkotukseen käy oikein hyvin täytteeksi vanhat tyynyt, jotka on menny semmosiksi muodottomiksi ja muhkuraisiksi. Ko laittaa niitä vain tarpeeks monta maton sisälle, niin ne ajjaa täytteen asian oikein hyvin! Mie laitoin tähän sisälle neljä tyynyä. Helpottaan vähän hommaa, käytin tähän kans kaks vanhaa tyynynpäällistä. Eli laitoin yhen tyynynpäällisen sisälle kaks tyynyä niin, että saatiin kaks isompaa tyynyä. Ko tekkee tällä tekniikalla, niin ei tarvi erikseen alkaa ompelleen semmosta vuoripäällistä niille sisätyynyille.

Sitten mie otin sen maton, laitoin sen kaksin kerroin ja ompelin ne pitkät sivut kalalangalla kiinni. Ko molemmat sivut on ommeltu, niin kääntää sen "mattopussin" ympäri eli niin, että ne saumat jää sinne sisäpuolelle. Alla olevista kuvista näkkee vähän, minkälaista ompelutekniikkaa mie käytin.

Matto ommeltuna kiinni pitkiltä sivuilta ja käännettynä ympäri.

Sen jälkeen ne kaks tyynypussukkaa laitetaan sitte tuonne sisälle mahollisimman tasasesti ja ommellaan tuo aukinainen sivu kiinni. Mie ompelin sen sillai, että nuo maton hapsut jäi koristeeksi roikkuun, koska minusta ne on ihan hauska lisä tuossa tyynyssä. Sen voipii kuitenki ommella sillaiki kiinni, että käännäyttää ne hapsut tuonne sisäpuolelle ja ompelee sen reunan kiinni. Niitä ei kannata kuitenkaan leikata pois, ettei se matto lähe purkaantuun. Tämän pystyy varmaan kyllä ompeleen esim. saumurillaki kassaan, mutta en sitten tiä miten neulat kestää.. Sen takia itte ompelin käsin ja kalalangalla, koska se on kestävää. Yks vaihtoehtohan on laittaa tähän vetoketjuki, jos haluaa päästä välttämättä vielä joskus käsiksi niihin sisätyynyihin. Mie en sitä nähny niin tarpeelliseksi, ko tuon kalalangan saa kyllä helposti purettua pois ja ommeltua uuesti, ei nimittäin ollu kovin monen minuutin homma. Ja olen vähän heikkohermonen ompeleen vetoketjuja... :D

Ja valmista tuli, tyyny on valmis käyttöön! Mulla tämä räsymattotyyny on ollu pääasiassa käytössä sohvalla, koska mulla ei ole sohvassa käsinojia, niin se on vähän niinkö ajanu käsinojan asian. Ja tuo minun räsymatto on niin pehmonen, että vahinkopäikkäritki maistuu oikein hyvin. Tämä tyyny on vähän semmonen joka paikan -tyyny, tosi monipuolinen kyllä olohuoneessa. Voi käyttää niin sohvalla, ko lattiallaki. :)

Mulla on täällä kotona nyt aika paljon kaikkia neutraaleja sävyjä, varsinki huonekaluissa, niin tämä kyllä tuopii ihanasti vähän väriä tänne! Räsymattotyynyilla varmasti sais ihanan löhönurkkauksen vähän isompaan kotiinki. Ko vain jaksaa isommasta matosta tehhä tämmösen, niin se ajjaa kyllä täyellisesti säkkituolin tehtävän. Siihen varmasti onnistuu tyynyjen sijasta laittaa niitä säkkituolirakeita, vaikka jostaki vanhasta säkkituolista, jos ei raski uusia ostaa. Painavahan siitä tullee, ko se matto painaa tosi paljon, mutta kestävä ainaki! Ja ihana. En tiä mikä nuissa räsymatoissa niin vettää puoleensa. Onneksi mulla on nyt tämä "minisäkkituoli" täällä silmänruokana sen aikaa, ko saan joskus semmosen isomman tehtyä. Pittää vain löytää ensin se täyellinen matto... Mutta siinä jolleki muulle inspistä, mie jään vielä toistaseks haaveileen siitä. :)

Plus pikkuvinkki semmosille joilla on lemmikkejä! Varmasti esimerkiksi koirat tykkää loikoilla tämmösen jättityynyn päällä. Eli jos siis on miettiny, että mistä sitä tekis koiralle oman pedin, niin miksipä ei räsymatosta ja tyynyistä. Varmasti kestävä ja mielusa alusta nukkua!

Mie alan nyt löhöileen minun räsymattotyynyllä teekupin kans parannellen tätä flunssaa, että jaksaa huomenna lähteä skarppina kohti Naantalia leireilemään! Elokuun viimisiä päiviä viiään ja tunnelmallinen syksy on jo kovvaa vauhtia tulossa. Luvassa onki jotaki tunnelmallista värkkäilyä, katotaanpa saisinko sen värkättyä vaikka jo seuraavaan postaukseen. :) Kivvaa tulevaa viikkoa ja muistakaa ottaa pieniä lepohetkiä välillä, vaikka sitten sen räsymattotyynyn kans!

Terkuin, Sanna

KIRPPISLÖYDÖN TUUNAUSTA

Ihanaa sunnuntaita! Nyt sitä sitten ihan virallisesti ollaan turkulaisia, iiks. Onhan tämä aika jännittävvää, etenki vähän kutkuttellee tuo tuleva eka koulupäivä. JA varsinki se, että miten mie ikinä opin kulkeen eksymättä tässä kaupungissa. Voin sanoa, että nyt olen kyllä omalla mittapuulla toellaki hypänny tuntemattomaan. Onneks mie tykkään uusista tuulista, vaikka ne aina vähän jännittää ja pelottaaki! Parin päivän muuttorumba imasi niin kaikki mehut, että nyt on hyvä aika näpytellä uutta postausta ja esitellä teile, mitä mie tehin minun kirppislöydölle. :)

Mie siis heinäkuussa löysin Seinäjoelta Lakeuden shoppikselta täysin toimivan vanhan pöytälampun, jolla oli hintaa 4€. Ei paha minun mielestä! Olin vähän niinkö ettiskelly semmosta pöytälamppua, minkä voisin tuunata, jos semmonen sattuu tulleen vastaan. No tuolla se sattu tosiaan silmään ja vielä edullisesti! Ja mikä parasta, se oli vaalean sävynen, joten se sopi paremmin ko hyvin tuunattavaksi. Sen verta vielä, että Lakeuden shoppis on siis aika iso kirppis Seinäjoella, ja voin kyllä suositella! Palvelu oli oikein mukavaa ja se on semmonen tavarahamstraajan paratiisi. Sieltä siis ihan varmasti tarttuu joka kerta jotaki krääsää matkaan, niin mulle on ainaki käyny... :) Astioita ja sisustuskrääsää joka lähtöön!

Tarkotuksena mulla oli siis antaa täysin uus ulkokuori tälle pöytälampulle, vaikka ihan nätti se oli tuommosena beigenäki. Mutta itte tykkään ehkä enemmän vähän näyttävämmästä ja värikkäämmästä! Tässä värkkäyksessä pöytälamppu saa uuen "varjostinkankaan" ja uuen värin varteen.

Värkkäystarvikkeet:

- havillinen pöytälamppu, jossa kankainen lampunvarjostin

- ommaa silmää miellyttäviä servettejä

- kalustemaalia

- liimaa (ja vettä)

- joku havillinen pieni astia

- kaks pensseliä: pehmeämpi sivellin ja sitten maalauspensseli

- sakset
- suojamuovia, koska on vähän sotkusta touhua!

Ensmäisenä lähin hakkeen varjostimelle uutta ilmettä. Päällystin siis tuon lampunvarjostimen uuesti serveteillä käyttäen niin sanottua decoupage-tekniikkaa. Eli vanhalle pinnalle kiinnitetään uus pinta liimaamalla ja sen jälkeen pinnottamalla vielä se uus pinta. Tähän tarkotukseen on olemassa ihan decoupage-lakkaa, joka on varmasti kestävämpi vaihtoehto, mutta ilmeisesti myös vähän hintavampi. Mie käytin sen lakan sijasta ihan vain liimavesi seosta. Etin kaupasta kivoja servettejä, jotka miellytti silmää, ja jotka aattelin, että sopis minun sisustukseen. Löysinki tuommosia kivoja sinikukkasia ripauksella vaaleanpunasta. Nämä oli Havin servettimallistosta ja makso sen pari euroa. Tämän varjostimen päällystykseen meni kolme isoa servettiä, eli ei montaa. Mutta onneks nuin kivoja servettejä käyttää mielellään sitte ihan kattauksessaki! Seki piti vielä mainita, että kannattaa valita joku mahollisimman vaalean värinen (ja tietenki yksvärinen) lampunvarjostin minkä tuunaa, koska servetti ei ole mitenkään paksua paperia, joten sen läpi kuultaa todennäkösesti jonku verran se, mitä sinne alle jää.

Ja nyt päästään sitten ihan siihen tekemisen makkuun! Elikäs servetit, pehmeä sivellin, liima, havillinen purkki ja sakset esille. Ekana vaiheena kannattaa leikata nuo "nypyräiset" reunat servetistä pois, jos ei halua että se kohta servetistä tullee siihen lampunvarjostimmeen. Eli semmonen L-muotonen palanen lähtee siis pois. Alta löytyy esimerkkikuvat mitä tarkotan! Ja tarkkasilmäsimmät voi huomata tuolla myöhemmin tulevissa kuvissa, että mie en hoksannu tätä vaihetta tehä ekaan servettiin. Ja voin sanoa, että oli vähän haastava leikata nuo nypyläreunat irti, ko servetti oli jo kiinnitetty. Mutta niinkö olen jo aiemminki todennu, niin tekemällä oppii. ;)

Ja sittenkö on reunat leikattu, niin avataan se servetti ja irrotetaan se toinen kerros siitä pois. Ylleensä serveteissä siis on tämä kuvioitu kerros ja sitten toinen yksvärinen kerros. Tämä toisen kerroksen irrotusta suosittelen sen takia, ko sittenkö tätä servettiä alkaa liimaan, niin ne kerrokset lähtee liikkeelle, ja se servetti lähtee helposti myttääntyyn, repeileen, irtoileen, yms... Eli alempi yksvärinen kerros pois kokonaan!

Sen jälkeen kannattaa vähän mallailla sitä servettiä siihen varjostimeen, että miten päin sen kuvion siihen haluaa. Ja tosiaan kannattaa irrottaa se varjostin siitä jalasta/lampusta. Ko kaikki edeltävät vaiheet on tehty, niin sitten voi tehä siihen purkkiin (esim. pakasterasiaan) sen liimavesi seoksen. Mie käytin tässä ihan tavallista askarteluliimaa. Erikeepperiki käy oikein hyvin! Kunhan se on semmosta juoksevaa vesiliukosta liimaa. Ja tietenki kannattaa seki tarkistaa, että purkissa mainitaan liiman olevan kuivuttuaan väritöntä. Mie laitoin seokseen noin 0,5 dl liimaa ja 0,5 dl vettä, sen jälkeen sekotin hyvin. Siitä pitäs tulla semmosta aika vesimäistä, koska se ei saa olla liian paksua. Helpottaa huomattavasti servetin kiinnittämistä, ko se seos on mahollisimman ohutta. Ohje liimavesi seokseen siis on: yks osa liimaa ja yks osa vettä.

Sitten vain kiinnittään! Ekana levitettään vähän liimavettä parin sentin levyselle alueelle varjostimmeen koko pittuueelta, että se servetti saa vähän tarttumapintaa siihen varjostimmeen. Sitten aletaan yhestä kohasta servetin päältä varovasti siveleen sitä liimavettä, niin että se alue pikku hiljaa suurenee ja suurenee, ja lopulta se koko servetti on kiinnitetty. Sen takia sinne servetin alle ei tarvi laittaa liimavettä ko vain kaitaselle alueelle, koska servetti on niin ohut, että sitä liimavettä pääsee kyllä sen läpi siitä päältäki. Jos sitä laittas eka varjostimmeen ja sitten vielä lilluttais sen servetin päältäki, niin se on aika väistämätöntä, että se servetti lähtee menneen rikki, koska se mennee liian kosteaksi ja lähtee mössääntyyn. Pehmeä sivellin on ihan ehoton tässä!! Koska sitä liimavettä pittää tosi varovasti levittää. Se servetti on niin valitettavan haurasta ko se kastuu.

Servetti kiinnitettynä yhdestä kohdasta alle laitetulla liimavedellä.

Sitten lähetään vain valelemaan servetin päältä tasaisesti suurentaen aluetta koko ajan.

En suosittele siveleen sitä servettiä sieltä täältä, vaan suurentakaa tuota yhtä aluetta tasasesti, koska siten välttyy suurimmilta rypyiltä, ilmakuplilta ja repeämiltä. Mulla ainaki muuten asettu tämä servetti sillälaila, että se toinen reuna ei ollu suora, niin leikkasin sen sitten suoraksi vähän ennenkö olin liimannu koko servetin. Muistakaa varovasti, ettei repeä!!

Yhtä kohtaa ei kannata jäähä jauhattaan sillä liimaveellä liian pitkäksi aikaa, koska sitten käy niinkö mulle ja se repeää. Hätä ei kuitenkaan ole kamala, koska sen saa korjattua ihan suht sievästi, ko varovasti taputtellee sen sillä siveltimellä paikalleen. Se kuvio saattaa vain vähän kärsiä.

Revenny kohta.

Revenny kohta korjattuna.

Sitten teillä varmasti jäi niitä ylimääräsiä kaistaleita repsottaan sinne varjostimen ylä- ja alapuolelleki, niin ne vain käännetään sinne varjostimen sisäpuolelle ja leikataan ylimääräset pois. Mie jätin ehkä puolensentin verran sitä sinne sisäpuolelle ja kiinnitin senki sillä liimaveellä.

Sitten toinen servetti kiinnitettään ihan samalla systeemillä: nypyläreunat pois, toinen kerros servetistä pois ja mallaillaan oikealle kohalle. Saumakohta kannattaa laittaa kohikkain just eikä melkein, koska jos se mennee vähän päällekkäin, niin se näkkyy tummempana viivana, ko laittaa valon päälle, ko varjostin on valmis. Mie laitoin ekan servetin sauman viereen vähän liimavettä siihen varjostimen omalle kankaalle ja sitten kiinnitin sen toisen servetin varovasti siihen. Siitä sitten taas lähin pikkuhiljaa valeleen sitä servettiä sillä liimaveellä. Sitten se toinen reuna leikataan suoraksi niinkö ekassaki servetissä, ja ylä- ja alareuna käännettään varjostimen sisäpuolelle.

Ja suosittelen tosiaan semmosia servettejä, joissa on joku yks iso kuva keskellä tai sitten tosi tiheää kuviota koko servetti täynnä, koska sillon ne saa parhaiten aseteltua tuohon päälle sen kuvion kannalta. Minua ei ainakaan haittaa vaikka tuo minun kuvio ei ole jatkuva saumakohista, koska sitä ei häirittevästi huomaa, ko tuo kuvio on niin kirjava. Mulle oli tärkeää vain se, että kuviot mennee samansuuntasesti, eikä esimerkiksi niin että osa kukista on ylösalasin. Mutta jokainen mallailee servetit niinkö itte parhaaksi näkkee! :)

Tietenki sitten kolmas servetti vielä samalla systeemillä kiinni. Ja sen toinen reuna leikataan sitte sen ensimmäisen servetin sauman mukkaan, että ne natsaa just yhteen. 

Tässä kolmannen servetin reuna on leikattu ensimmäisen servetin reunan mukaisesti.

Niinkö huomaatta, niin mulla jäi tuommonen kolmio alue ilman servettiä, ja lisäks yks pienempiki alue, mutta leikkasin niihin oikean muotoset palaset ja kiinnitin samalla tekniikalla.

Varjostin on nyt valmis ja saanu uuen ilmeen! Mulla ainaki väkisellä jäi siihen tuommosia ryppyjä, ko en uskaltanu liian rajusti sivellä sitä sileäksi, mutta minua ne ei häiritte. Ne on itteasiassa ihan kiva lisä tuossa. :) Sitten tosiaan varjostin vain jonneki rauhassa kuivumaan ja aletaan tuunaan pöytälampun jalkaa!

Mulla tässä pöytälampussa on tuommonen keraminen pyöreä jalka. Halusin sen sitte maalata vähän tuohon varjostimmeen sopivammaksi, joten otin esille jo aikasemmissaki postauksissa tutuksi tulleen Clas Ohlsonin turkoosin kalustemaalin! Tuo kalustemaali on kyllä siitä kiva, että se on vesiohenteinen, joten välineet voi sitten pestä ihan vain veellä ja saippualla. Olen aikasemmin käyttäny tosi paljon liuotinohenteisia kalustemaaleja, ja niitä välineitä on rasittava putsata esimerkiksi tärpätillä... Näistä Clasun maaleista löytyy kaikkia tosi herkullisia ja neutraalejaki värejä suht edullisesti, niin suosittelen kyllä! :) Ja ne samat värit tais löytyä spraymaaleinaki, jos oikein muistan!

Ekana pyyhin tuon jalan rätillä puhtaaksi ja sitten vain maalasin sen ympäriinsä. Annoin sen kuivua pari tuntia ja maalasin vielä kertaalleen joka puolelta, että se alkuperänen väri varmasti peitty. Ja näin beigestä jalasta saatiin vaaleanturkoosi helpolla tavalla.

Jalka maalattuna vasta kerran.

Ja saanko esitellä: vähän kulahtaneesta pöytälampusta supersöpöksi katseenvangitsijaksi! :) Vähän sotkusta ja tarkkaa hommaa, mutta silti mukavaa ja varmasti saa ajatukset muualle kaikesta muusta. Halvalla ja helposti saa vanhastaki pöytälampusta enemmän omistajansa näkösen.

Kannattaa kokkeilla, jos tuli lukiessa mieleen, että jostaki varaston perältä löytyy vanha pöytälamppu, joka ei ennää miellytä silmää. Kaupassa on nykyään niin miljoonaa erilaista servettiä tuhansissa eri väreissä, joten varmasti löytää itteä miellyttävät servetit, puhumattakaan maaleista millä voi maalata sitten tuon jalan mätsääväksi. :) Itteä jäi vähän mietityttään olisko tummansininen, vaaleanpunanen tai ihan vain valkonen ollu parempi jalan väri, mutta höpöhöpö, kyllä tuo kelpaa! :) Raikas se ainaski on. Ja tosiaan jos innostuit, niin voihan sitä pelkästään tuunata vain varjostimenki. Tai kokkeilla jotaki muuta ko servettiä, esimerkiksi ihan kangasta, tapettia tai lahjapaperia. Tapetin ja lahjapaperin kans varmaan vain joutuu liimaan kokonaan ensin toiselta puolela, ennenkö lähtee pinnottaan sitä. Servetin kans pinnotuksella hoituu koko homma, eli siinä mielessä se on pikkusen vähätöisempää! Kysäskää jos jäi kysyttävää. :)

Ei muutako luovuus valloilleen ja ideoimaan! Oikein lämpöstä elokuun viimistä viikkoa kaikille. :) Pahottelen jo etukätteen, jos seuraava värkkäily viivästyy syyskuun puolelle, ko se koulu alkaa tosiaan keskiviikkona ja ekalle viikolle on buukattu jo aika paljon äksöniä, ilmeisesti ihan viikonloppua myöten. Jännittävää, mutta silti niin hauskaa!

Värkkäillään taas ko keretään! <3

Terkuin, Sanna